Living Transformative Lives: Finnish Freelance Dance Artists Brought into Dialogue with Merleau-Ponty’s Phenomenology

Suomenkielinen tiivistelmä

Living Transformative Lives (Elää muuntuvaista elämää) on väitöstutkimus, joka pohtii millaisena ilmiönä freelancetanssitaiteilijuus näyttäytyy neljän suomalaisen tanssitaitelijan haastatteluista syntyneen aineiston asettuessa dialogiin lähinnä Maurice Merleau-Pontyn fenomenologian kanssa. Tutkimuksessa esitellään myös aikaisempia fenomenologisia tanssitutkimuksia samalla, kun niitä hyödynnetään haastatteluaineiston tulkinnassa. Käsitellessään haastatteluaineistoa tällaisesta fenomenologisesta viitekehyksestä käsin tämä väitöskirja ilmentää niin freelancetanssitaiteilijuuteen liittyviä kokemuksellisia kysymyksiä kuin myös freelancetanssitaiteilijan jokapäiväiseen elämään kuuluvia käytäntöjä. Lisäksi se hahmottelee joitakin freelancetanssitaiteilijan elämismaailmaa konstituoivia struktuureja. Täten se pyrkii yhtäältä kuvastamaan freelancetanssitaiteilijan elämän konkreettista luonnetta ja toisaalta esittämään joitakin niistä ehdoista joiden varassa freelancetanssitaiteilijuus toteutuu.

Tanssitaiteilijoiden elettyä elämää on harvoin tutkittu yksityiskohtaisesti. Etenkin suomalaisten nykytanssitaitelijoiden kohdalla tämä puute on ilmeinen, sillä heidän elämäänsä ja taiteellisia tuotoksiaan on tuskin lainkaan tarkasteltu humanististen tieteiden alueella. Perustuessaan suomalaisten (pääasiassa Helsingin freelancekentällä nykytanssia harjoittavien) tanssitaiteilijoiden kanssa tuotettuun haastatteluaineistoon tämä tutkimus tarjoaa paikallisesti värittyneen näkemyksen freelancetanssitaiteilijuudesta ja osaltaan lisää tietoutta suomalaisesta tanssitaiteesta ja suomalaisista tanssitaiteilijoista.

Käsillä oleva väitöstyö paneutuu Merleau-Pontyn fenomenologiseen filosofiaan ja analysoi haastatteluaineistoa, joka useimmiten liitetään laadulliseen ihmistieteelliseen tutkimukseen. Näiden kahden toisistaan jokseenkin poikkeavan tutkimussuuntauksen yhdistämiseen liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia pohditaan samalla, kun tutkimuksessa esitellään ne metodologiset ja metodiset tienviitat, jotka suuntasivat sen etenemistä. Tutkimuksessa väitetään, että laadullisesti orientoituneella fenomenologisella tutkimuksella ja fenomenologisella filosofialla on erilaiset tavoitteet. Ensimmäinen pyrkii kuvaamaan ja ymmärtämään empiirisen tutkimuskohteensa piirteitä ja ominta luonnetta. Jälkimmäinen sen sijaan yrittää ymmärtää niitä ehtoja, joiden varassa empiiriset ilmiöt toteutuvat tai tulevat olevaksi. Ottaessaan huomioon nämä molemmat tavoitteet tämä väitöstyö tulkitsee puolistrukturoitujen haastattelujen avulla kerättyä haastatteluaineistoa kahdella eritavalla. Ensinäkin se esittää tiivistetyn kuvauksen kunkin yksittäisen tanssitaiteilijan kanssa syntyneen haastatteluaineiston kokonaissisällöstä. Näiden tiivistelmien tarkoituksena on kontekstualisoida tulkinnan toista luentaa, jossa koko haastatteluaineisto asetetaan dialogiin tutkimuksen fenomenologisen viitekehyksen kanssa.

Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologia on jo vahvasti vaikuttanut kehkeytymässä olevaan fenomenologiseen tanssitutkimuksen suuntaukseen, jonka piiriin myös käsillä oleva työ kuuluu. Aikaisemmista tanssitutkimuksista kuitenkin vain kaksi on paneutunut yksityiskohtaisesti eräisiin Merleau-Pontyn näkemyksiin. Tämä tutkimus esittää seikkaperäisen ja melko kattavan tulkinnan Merleau-Pontyn fenomenologisesta projektista ja osoittaa, että hän piti elettyä elämää ja subjektiivisia kokemuksia legitiiminä lähtökohtana yhtälailla ihmistieteelliselle tutkimukselle kuin fenomenologiallekin. Esitetty katsaus Merleau-Pontyn ajatuksiin pureutuu myös ruumiillisen subjektin maailmasuhteeseen ja selventää ruumiin liikkeellisyyden sekä sen esitemaattisten toimintojen luonnetta. Merleau-Pontyn käsitykset näistä aiheista ovat läheisiä haastateltujen tanssitaiteilijoiden kertomuksille ruumissuhteestaan ja suhteestaan tanssimiseen yleisemminkin. Merleau-Pontyn näkemykset intersubjektiivisuudesta (jonka mukaan me olemme vastavuoroisesti kietoutuneet toisiimme) ja hänen ajatuksensa maailmamme sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta tarjoavat hyödyllisiä näkökantoja, joiden varassa voi ymmärtää miten tanssitaiteilijat tekevät yhteistyötä toistensa ja muiden taiteenammattilaisten kanssa samalla ylläpitäen ja elävöittäen nykytanssin perinnettä.

Asettaessaan haastatteluaineiston ja fenomenologisen viitekehyksen vuoropuheluun tämä tutkimus päätyy näkemykseen, jonka mukaan freelancetanssitaiteilijan elämismaailma kietoutuu sellaisten kysymysten ja tekijöiden ympärille, jotka koskevat sitä tanssin kenttää jossa he työskentelevät, niitä taiteellisia rooleja joita he toteuttavat, sitä työtä jota he tekevät ruumiittensa kanssa sekä niitä itseyteen liittyviä kokemuksia ja käsityksiä joita heidän tanssitehtävänsä synnyttävät. Freelancetanssikenttä kuvataan alueeksi, jossa konventiot ja vallitsevat asiantilat sekä mahdollistavat että rajoittavat freelancetanssitaiteilijoiden taiteellista työskentelyä. Freelancetanssitaiteilijoille kentän rajoittavat tekijät, etenkin sosiaalisen arvostuksen ja taloudellisen tuen puute, näyttäytyvät sellaisina ongelmina, jotka saavat heidät pohtimaan ja kyseenalaistamaan niitä tapoja, joilla he toimivat ammatissaan. Tutkimuksessa myös väitetään, että freelancetanssitaiteilijat työskentelevät tanssin parissa erilaisten tehtävien ja ammatillisten roolien suuntaamina. Freelancetanssitaiteilijat toimivat usein sekä tanssijoina, koreografeina että tanssin opettajina. Keskustellessaan siitä, miten haastatellut tanssitaiteilijat ruumiillistavat tanssia, tutkimus osoittaa, että he kokevat mielihyvää ruumiillisesta työstään ja että tämä motivoi heitä lähestymään ruumiitaan ja tehtäviään tietyin tavoin. Yhtälailla tutkimus osoittaa, että freelancetanssitaiteilijat ovat hyvin omistautuneita työlleen ja että he työskentelevät ruumiittensa kanssa peräänantamattomasti. Tätä he ovat ja tekevät siinä määrin, että heidän sitoutumisensa tanssiin suuntaa heidän koko elämäntapaansa. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan myös, miten freelancetanssitaiteilijat suhtautuvat itseensä tanssitaiteilijoina. Heille tanssityö on keskeisesti liitoksissa itseyteen ja sen toteuttamiseen. Se antaa heille mahdollisuuden kokea uusia puolia itsestään ja ymmärtää itseään enemmän. Etenkin freelancetanssitaiteilijana oleminen tarjoaa heille mahdollisuuden suunnata omaa taiteellista työskentelyä tavalla, joka tukee tätä itsen projektia.

Ne freelancetanssitaiteilijan elämismaailmaa jäsentävät konstitutiiviset elementit, joihin tutkimuksen haastatteluaineisto viittaa ovat: 1) nykytanssin perinne, 2) tanssin freelancekenttä, 3) freelancetanssitaiteilijan taiteelliset roolit, 4) tanssityö / tanssin ruumiillistaminen ja 5) freelancetanssitaiteilijan itseys. Tämän tutkimuksen avaamasta näkökulmasta katsottuna nämä ovat ne toisiinsa suhteissa olevat perusstruktuurit, joiden varassa freelancetanssitaiteilijuus toteutuu. Tutkimuksessa haastatellut tanssitaiteilijat osoittavat, että he reflektoivat ja jopa kyseenalaistavat näihin elementteihin liittyviä tekijöitä ja että ne eivät ole tiukka- tai selkeärajaisia. Freelancetanssitaiteilijan elämässä ne ovat toisiinsa kietoutuneita ulottuvuuksia, joita tarkastelemalla ja arvioimalla he etsivät uusia tapoja luoda ja esittää tanssia. Niitä tarkastellessaan he myös etsivät uusia tapoja olla suhteessa elämäntilanteisiinsa, ihmisiin joiden kanssa he työskentelevät sekä itseensä ja ruumiiseensa. Tästä seuraten tämä tutkimus pitää näitä freelancetanssitaiteilijan elämismaailmaan kuuluvia rakenteellisia tekijöitä muuntuvina ulottuvuuksina, joiden liikkeessä nämä tanssitaiteilijat toteuttavat taiteellisia ja ammatillisia pyrkimyksiään.

 
Avain sanat: Tanssitutkimus, Tanssitaiteilija, Koreografi, Nykytanssi, Elämismaailma, Haastattelu, Laadullinen tutkimus, Fenomenologia, Maurice Merleau-Ponty