Teatterikorkeakoulun henkilöstöstrateginen toimenpideohjelma 2006 - 2008

Teatterikorkeakoulun hallitus päätti kokouksessaan 1/05 (3.2.2005), että Teatterikorkeakoulun strategiaa täydennetään kolmella toimenpideohjelmalla, jotka laaditaan vuosille 2006 - 2008 ja jotka tarkistetaan strategian tarkistuksen yhteydessä vuonna 2008. Toimenpideohjelmat laaditaan kestävästä kehityksestä, henkilöstöstrategiasta ja informaatiopalveluista.

Kestävän kehityksen strategian ja henkilöstöstrategian osalta kyseessä on nykyisen materiaalin päivitys uuden strategian pohjalta. Muut Teatterikorkeakoulun aiemmat strategiat kumoutuvat uuden strategian myötä.

Henkilöstöstrategiaa konkretisoivat toimenpiteet 2003 - 2005
(nykyinen materiaali)

Tällä henkilöstöstrategian jalkauttamisella konkretisoidaan vuosille 2003 - 2005 hyväksytyn henkilöstöstrategian painopistealueet kuten rekrytointi, johtaminen, hyvinvoiva ja turvallinen työyhteisö sekä palaute ja palkitsemisjärjestelmien kehittäminen. Lisäksi käsitellään virkavapauksia ja etätyötä koskevia periaatteita.

HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI

Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on Teatterikorkeakoulun menestymisen perusedellytys ja kuhunkin tehtävään rekrytoidaan kulloinkin saatavilla oleva alansa parhaimmisto.

Ennen henkilön palkkaamista selvitetään avoinna olevan viran tai tehtävän tarpeellisuus tulevaisuudessa sekä viran nimikkeen, tehtävän ja palkkauksen vastaavuus. Pääsääntö on, että avoimet virat laitetaan julkiseen hakuun. Ennen julkista hakua selvitetään Teatterikorkeakoulun henkilöstön halukkuus ja sopivuus uusiin tehtäviin sekä mahdollisuudet virkajärjestelyihin Teatterikorkeakoulun sisällä.

Sisäinen haku ja virkajärjestelyt

Sisäinen haku
Avoimeksi tullut virka voidaan laittaa sisäiseen hakuun, esim. mikäli halutaan vakinaistaa määräaikaisessa virkasuhteessa ollut henkilö. Yleensä edellytyksenä on, että henkilö on menestynyt hyvin tehtävässään ja tullut julkisen haun kautta valituksi Teatterikorkeakoulun palvelukseen. Perusteet sisäisen haun käytölle käsitellään YT-neuvostossa. Myös lyhyehköt, alle vuoden pituiset viransijaisuudet, voidaan täyttää ilman julkista hakua. Sijaisten kelpoisuuksien arvioinnissa tulee kuitenkin noudattaa mahdollisuuksien mukaan samoja periaatteita kuin vakinaisen henkilökunnan.

Opetusvirkojen osalta sisäistä hakua voidaan käyttää mm. silloin, kun henkilö on hoitanut menestyksekkäästi vuosia avoimeksi tullutta virkaansa ja viran opetusala ja henkilön työpanos on edelleen relevantti Teatterikorkeakoulun strategian linjausten ja opetuksen tavoitteiden kannalta.

Sisäinen haku tapahtuu siten, että ilmoitus avoimeksi tulleesta virasta laitetaan ilmoitustaululle ja intraan.

Virkajärjestelyt
Virkajärjestelyissä vakituisessa virassa oleva henkilö siirtyy virkoineen toiseen tehtävään tai yksikköön. Virkajärjestelyt voivat tulla ajankohtaiseksi henkilön osaamisen kehittyessä tai Teatterikorkeakoulun tehtävien ja vaatimusten muuttuessa tai joissakin tapauksissa taloudellisista syistä ja toimintoja uudelleen organisoitaessa. Uuteen tehtävään voi liittyä viran nimikkeen ja palkkauksen muuttaminen. Palkkausta lukuun ottamatta virkajärjestelyt käsitellään YT-neuvostossa.

Rekrytointiprosessi

Hallintojohtaja vastaa avoimeksi tulevien virkojen ja tehtävien haettavaksi julistamisesta ja henkilöstöpalvelut yhdessä tiedotusyksikön kanssa hoitaa avoimien virkojen ja tehtävien hakuilmoitusten valmistelun ja jakelun. Avoimista viroista ilmoitetaan kulloisenkin harkinnan mukaan päivälehdissä, alan julkaisuissa ja työvoimatoimiston nettisivuilla sekä mahdollisesti muualla sähköisissä verkoissa.

Tukipalveluiden henkilökuntaa palkattaessa käytetään haastatteluja. Haastatteluryhmän kokoonpano voi vaihdella. Yleensä haastattelijoina ovat ainakin kyseisen yksikön esimies ja työnantajan edustaja. Tarvittaessa voidaan kutsua hakijat toiselle haastattelukierrokselle ja käyttää psykologisia tai soveltuvuustestejä. Opetushenkilökunnan valintaprosessiin kuuluu pääsääntöisesti opetusnäyte palautekeskusteluineen ja mahdollinen haastattelu. Myös esitysnäytteen järjestäminen on mahdollista opetusvirkoja täytettäessä. Kaikista virantäytöistä laaditaan perustelumuistiot. Teatterikorkeakoulussa vakinaisten virkojen täytössä käytetään aina koeaikaa (6 kk). Ennen koeajan päättymistä käydään lähimmän esimiehen kanssa kehityskeskustelu. Keskustelussa arvioidaan henkilön tehtävänkuvaa, suoriutumista ja halukkuutta jatkaa tehtävässä.

Määräaikaista henkilökuntaa (sijaiset, työllistetyt, työharjoittelijat) ja siviilipalvelusmiehiä rekrytoitaessa käytetään haastatteluja. Sijaisilla ja työllistetyillä on koeaika. Ennen koeajan päättymistä käydään lähimmän esimiehen kanssa kehityskeskustelu.

Virkasuhteen päättyessä käydään nk. lähtökeskustelu esimiehen kanssa; tällöin esimies saa palautetta tehtävänkuvasta, työmäärän mitoituksesta ja tehtävän edellyttämästä osaamisesta.

JOHTAMINEN

Teatterikorkeakoulun johtaminen pohjautuu korkeakoulun kokonaisstrategiaan sekä siitä johdettuihin konkreettisiin tavoitteisiin. Johtamisen tueksi kerätään relevanttia tietoa ja hyödynnetään tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän sähköisiä tietovarastoja. Korkeakoulun johtamisjärjestelmää kehitetään osana taideyliopistojen laadun kehittämisprojektia.

Valtiota työnantajana edustavina työnantajavirkamiehinä Teatterikorkeakoulussa toimivat rehtori, hallintojohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön esimiehille turvataan se tarpeellinen informaatio, työvälineet ja johdon tuki, jota vastuullinen johtaminen edellyttää.

Eri yksiköissä tapahtuvaa johtamista tuetaan esimieskoulutuksella ja tarjoamalla muun muassa uutta palkkausjärjestelmää koskevaa koulutusta sekä opastusta kehityskeskusteluiden käymiseen.

OSAAMINEN

Teatterikorkeakoulun strategia määrittelee osaamistarpeet. Teatterikorkeakoulun henkilökuntaa kannustetaan osaamisen laaja-alaisuuteen ja monitaitoisuuteen. Osaamisen kehittämisen lähtökohtana on palvella Teatterikorkeakoulun strategian ja siitä johdettujen konkreettisten tavoitteiden toteutumista ja kehittämisen tulee olla sidoksissa yksilön työtehtäviin. Koulutus- ja osaamistarpeet pyritään kartoittamaan kehityskeskusteluissa. Teatterikorkeakoulussa ei ole erillistä henkilöstön kehittämisyksikköä; koulutuskustannukset kohdistuvat pääsääntöisesti eri yksiköille.

Osaamisalueet
Keskeisiä osaamisalueita Teatterikorkeakoulussa ovat ammatillinen osaaminen (esimerkiksi taiteellis-pedagoginen, taloudellis-hallinnollinen, teknillinen), perusosaaminen (esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutustaidot, tietotekniikka, kielitaito), Teatterikorkeakouluun organisaationa liittyvä osaaminen (esim. erilaisten sisäisten prosessien ja menettelytapojen sekä niihin vaikuttavan lainsäädännön tuntemus) ja toimintaympäristöosaaminen (valtionhallinnon, tanssi- ja teatterikentän, muun yliopistomaailman ja koulutuskentän ja kansainvälisen toiminnan tuntemus). Edellä mainittuja osaamisalueita hyödynnetään mm. rekrytoinnissa, perehdyttämisessä ja uuteen palkkausjärjestelmään liittyvän henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa.

Perehdyttäminen
Uusille työntekijöille järjestetään perehdytystä paitsi oman työn sisältöön myös Teatterikorkeakouluun organisaationa sekä valtioon työnantajana. Perehdyttämisestä vastaavat oman yksikön esimies ja lähimmät työtoverit sekä henkilöstöpalvelut. Opettajakunnan perehdyttäminen tapahtuu nimeämällä uudelle opettajalle opettajatutor ja tutustuttamalla opettaja ensin oman laitoksen koulutusohjelmiin ja toimintaympäristöön ja sen jälkeen Teatterikorkeakouluun organisaationa. Lisäksi erilaisissa määräaikaisissa projekteissa työskentelevät perehdytetään.

Kehityskeskustelut
Esimies vastaa siitä, että työntekijällä on mahdollisuus kehittyä työssään. Toisaalta vastuu omasta osaamisesta ja itsensä kehittämisestä on myös työntekijällä. Jokaisen yksikön esimies käy vuosittain alaistensa kanssa kehityskeskustelut, joissa arvioidaan mm. tehtävänkuvaa, työn kuormittavuutta, henkilökohtaista suoriutumista, ja osaamistarpeita. Kehityskeskusteluja varten laaditaan yhteinen keskustelurunko ja seurantamenettely.

Koulutus
Ammatillista osaamista tuetaan perehdytyksen lisäksi muun muassa järjestämällä omaa koulutusta tai ohjaamalla ulkopuoliseen koulutukseen. Ammatilliseen kehittymiseen tähtäävää henkilöstökoulutusta tuetaan työnantajan toimesta mm. mahdollistamalla opiskelu työajalla ja osallistumalla koulutuksen kustannuksiin.

Henkilökunnan omaehtoinen kouluttautuminen esim. kielten opiskelu, yliopistolliset arvosanat, jatko-opiskelu on mahdollista saldojen puitteissa tai tarvittaessa myöntämällä esim. osittaista virkavapautta opintojen suorittamista varten. Jatko-opiskeluun (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot) on esimiehen luvalla mahdollista käyttää kohtuulliseksi katsottavia määriä työaikaa.

Osaamisen siirtäminen
Teatterikorkeakoulussa pyritään turvaamaan osaamisen siirtäminen henkilökunnan vaihtuessa. Osaamisen siirtäminen on mahdollista mm. dokumentoimalla eri työtehtäviin liittyvää materiaalia (muistiot, asiakirjat, opetusmateriaali, kurssisuunnitelmat ym.), tuottamalla prosessikuvauksia sekä huolehtimalla, että useampi henkilö osaa sijaistaa toisiaan eri työtehtävissä ja mahdollisuuksien mukaan päällekkäisillä nimityksillä (esim. lähtevä henkilö perehdyttää seuraajansa ).

Opintovapaa

Virkamiehellä on oikeus saada opintovapaata viiden vuoden aikana yhteensä kaksi vuotta edellyttäen, että päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt vähintään vuoden. Opintovapaata voidaan myöntää opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja työnantaja voi halutessaan vaatia työntekijältä todistuksen opintovapaan aikana suoritetuista opinnoista.

Virkavapaus on työnantajan ja esimiehen harkinnanvarainen päätös ja sitä myönnettäessä otetaan huomioon yksikön työtilanne ja koulutuksen/opiskelun liittyminen oman ammattitaidon kehittämiseen.

HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ

Teatterikorkeakoulu työnantajana pyrkii huolehtimaan henkilöstönsä henkisestä ja fyysisestä työkunnosta. Toisaalta myös jokaisella työntekijällä itsellään on vastuu omasta fyysisestä kunnostaan ja panoksestaan työyhteisön hyvinvoinnille. Eri kehittämistoimet pohjaavat työympäristön jatkuvan parantamiselle.

Henkilökunnan fyysiseen hyvinvointiin pyritään vaikuttamaan muun muassa järjestämällä työajalla tapahtuvaa liikuntaa (kuntosali ja jumppa) tunti viikossa tai tukemalla vapaa-ajalla tapahtuvaa liikuntaa (esim. uimaliput) tarkoitukseen vuosittain varatulla summalla. Työterveyshuollon kanssa tehdään yhteistyötä paitsi sairauksien hoidon myös mm. ennaltaehkäisevän toiminnan kuten työpaikkakäyntien (työturvallisuuskysymykset) ja työergonomiaan liittyvien opastuskäyntien muodossa. Myös yhteistyö valtiokonttorin kanssa on aktiivista (työhyvinvointi, eläke, kuntoutus).

Henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi Teatterikorkeakoulussa

• tuetaan johtamista
• selkiytetään eri tehtäviin kuuluvia vastuita
• puututaan työpaikkakiusaamiseen heti kun sitä havaitaan
• tuetaan yhteisöllisyyttä
• pyritään tasa-arvoiseen työyhteisöön
• käynnistetään tarpeen mukaan työyhteisön kehittämishankkeita
• pidetään psykologin vastaanottoa, joka on avoin sekä opiskelijoille että henkilökunnalle
• pidetään opiskelijoille ja henkilökunnalle avointa korkeakoulupastorin vastaanottoa.

Tasa-arvolla tarkoitetaan paitsi sukupuolten välistä tasa-arvoa, myös koko henkilökunnan samankaltaista ja tasapuolista kohtelua. Teatterikorkeakoulussa tullaan laatimaan tasa-arvosuunnitelma ja koulun tasa-arvoyhteyshenkilönä toimii henkilöstöpäällikkö. Työhyvinvoinnin tilan seuraamiseksi järjestetään kahden vuoden välein työilmapiiriä ja työssä jaksamista mittaavia hyvinvointikyselyitä. Työhyvinvointikyselyt toteutetaan verkkokyselyinä ja tulokset käsitellään yksiköittäin esimiesten johdolla sekä järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus, jossa sovitaan konkreettiset jatkotoimenpiteet. Hyvinvointikyselyiden toteuttamisesta vastaa henkilöstöpalvelut.

Työssä jaksamista tuetaan mm. tarjoamalla eri koulutusmahdollisuuksia, työn kierrolla ja huomioimalla mahdollisuuksien mukaan tehtävien ja työn luonteen muuttuminen työkaaren ja organisaation kehityksen eri vaiheissa.

TURVALLINEN TYÖYHTEISÖ

Työntekijällä on oikeus turvalliseen työympäristöön, mikä turvataan nopealla asioihin puuttumisella ja sillä että kaikki työyhteisön jäsenet tuntevat vastuuta työsuojelukysymyksistä.

Työsuojeluorganisaatio
Työsuojeluasioissa toimitaan työsuojelulain 9 §:n velvoittaman toimintaohjelman mukaan. Teatterikorkeakoulun työsuojelupäällikkönä toimii opetusteatterin johtaja ja varatyösuojelupäällikkönä (henkinen työsuojelu) henkilöstöpäällikkö. Teatterikorkeakoulun työsuojeluvaltuutetut valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Työsuojeluvaltuutetut edustavat opetus-, hallinto- ja opetusteatterin henkilökuntaa ja kullakin henkilöstöryhmällä on oma työsuojeluvaltuutettunsa ja kaksi varavaltuutettua.

Viime kädessä vastuu työsuojelusta on työnantajalla (rehtori ja hallintojohtaja), jota edustavat toimintayksikkötasolla laitosjohtajat ja muiden yksikköjen johtajat. Lisäksi työsuojeluvastuuta on työsuojelupäälliköllä, varatyösuojelupäälliköllä ja työsuojeluvaltuutetuilla sekä työsuojelutoimikuntana toimivalla YT-neuvostolla.

Osana Teatterikorkeakoulun työsuojelun toimintaohjelmaa toteutetaan riskienkartoitusprojekti työssä esiintyvien vaarojen tunnistamiseksi sekä vaarojen suuruuden määrittämiseksi. Lisäksi Teatterikorkeakoulussa toteutetaan määräajoin sisäisen tarkastuksen riskikartoituksia ja tietoturvaan liittyviä kartoituksia.

Työtapaturmat
Turvallisuuden varmistaminen keskitetään ennaltaehkäisevään toimintaan ja myös ”vähältä piti -tilanteet” rekisteröidään, käydään lävitse ja puututaan niiden syntymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Mikäli valtion palveluksessa oleva henkilö vahingoittuu tapaturmaisesti työssään, työmatkoillaan tai sairastuu ammattitautiin, on hän oikeutettu saamaan valtion varoista tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta valtiokonttorin kautta. Teatterikorkeakoulun tapaturma-asiamiehenä toimii talouspalveluiden kamreeri.

Turvallisuussuunnitelma ja pelastusharjoitukset
Teatterikorkeakoulua varten on laadittu kiinteistön turvallisuussuunnitelma. Palo- ja pelastustoimen organisaatio määräytyy sen mukaan. Poikkeusoloja varten on olemassa valmiussuunnitelma.

Ensiapukoulutus
Ensiapuvalmius Teatterikorkeakoulun eri toimipisteissä ja kiinteistön eri kerroksissa turvataan S-työterveyspalveluiden järjestämällä ensiapukoulutuksella. Kaikista kerroksista löytyy ensiapukaappi.

Fyysinen työturvallisuus
Fyysiseen työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota tilaratkaisuilla, lukituksilla ja koulutuksilla.

Tietoturva
Teatterikorkeakoulun tietoturvallisuuden perusta on määritelty Teatterikorkeakoulun hallituksen vahvistamassa tietoturvapolitiikassa. Tietoturvapolitiikan mukaan tietoturvallisuutta johtaa korkeakoulun rehtori. Hänen kanssaan ylin vastuu tietoturvasta on hallituksella. Tietoturvallisuuden kehittämisestä, toteutuksen valvonnasta ja tietoturvatietouden edistämisestä vastaa johdolta saamiensa resurssien puitteissa tietoturvavastaava.

VIRKAVAPAUDET

Virkavapaus on pääsääntöisesti palkatonta ja aina harkinnanvaraista; sitä myönnettäessä otetaan huomioon ko. yksikön työtilanne. Virkavapauden myöntämistä puoltaa mm. se, että henkilö on työskennellyt pitkään Teatterikorkeakoulussa, virkavapautta haetaan omaan ammatilliseen kehittymiseen perustuvin syin kuten opiskelu tai toisen tehtävän määräaikainen hoitaminen, mikäli tästä voidaan katsoa olevan hyötyä omassa virkatehtävässä kehittymiselle. Virkavapautta harkitsevan tulisi mahdollisimman ajoissa keskustella asiasta esimiehen kanssa. Pitkäaikaisissa virkavapauksissa on mahdollista palkata tehtävään sijainen tai hoitaa tehtävä henkilökunnan oman toimen ohella hoidettavin määräyksin. Virkavapautta ei myönnetä koeajaksi kun virkamies on toisen työnantajan palveluksessa.

Palkalliset virkavapaudet

Lakisääteisiä palkallisia virkavapauksia ovat mm. lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot, sairaudet (omat ja lasten), kuntoutukseen osallistuminen, henkilöstökoulutukseen osallistuminen, erilaiset merkkipäivät (häät, hautajaiset, syntymäpäivät) ja ay-kokouksiin osallistuminen. Tarkemmat säädökset palkallisista virkavapauksista löytyvät Teatterikorkeakoulun henkilökunnan oppaasta ja valtion virkaehtosopimuksesta.

Palkattomat virkavapaudet

Ks. myös edellä osaamisen yhteydessä mainittu opintovapaa

Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaa perustuu vuorotteluvapaalakiin joka on voimassa 1.1.2003 - 31.12.2007. Laki ja tarkemmat vuorotteluvapaata koskevat soveltamisohjeet löytyvät työministeriön nettisivuilta osoitteesta www.mol.fi. Vuorotteluvapaan saamisen edellytyksenä on, että henkilöllä on kymmenen vuoden työhistoria ja lisäksi, että kokoaikainen palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelusopimuksessa työnantajan tulee sitoutua palkkaamaan vuorotteluvapaan ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä oleva henkilö; sijaista ei kuitenkaan tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorottelija on hoitanut. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorottelukorvauksen suuruus on noin 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäätyään.

Sapattivapaa
Teatterikorkeakoulua koskevaa lakisääteistä opettajien sapattivapaajärjestelmää ei ole, mutta opettajien on mahdollista saada virkavapautta esim. oman taiteellisen työn tekemistä varten. Toisaalta taiteellista toimintaa on mahdollista tehdä opettajia koskevan kokonaistyöajan puitteissa edellyttäen että se sopii laitoksen toimintaan ja opetussuunnitelmaan.

ETÄTYÖ

Teatterikorkeakoulussa on mahdollista tehdä yksittäisiä etätyöpäiviä esimiehen luvalla, milloin ne edistävät virkatehtävien suorittamista ja sopivat työn luonteeseen. Etätöistä päätettäessä tulee huomioida, että esim. suorassa asiakaspalvelussa tai esimiestehtävässä etätöiden tekeminen on vaikeampaa järjestää kuin toisenlaisessa työssä.

Säännöllinen etätyö edellyttää erillistä sopimusta. Tällä hetkellä sopimus on vain maksullisen palvelutoiminnan yksikkönä toimivalla Teakonin henkilökunnalla.

PALAUTE JA PALKITSEMINEN

Kaikilla työntekijöillä on oikeus saada omaa työtään koskevaa palautetta. Palautetta tulisi saada paitsi vertikaalisesti esimieheltä myös horisontaalisesti eli kollegoilta ja muilta työtovereilta. Esimiehillä on myös oikeus oman työn arviointiin ja palautteeseen. Teatterikorkeakoulun eri yksiköissä pyritään kehittämään avoimia ja vuorovaikutteisia palautejärjestelmiä.

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto mahdollistaa hyvästä työsuorituksesta palkitsemisen joustavammin kuin aiempi virkauran pituuteen perustuva järjestelmä.

Vuoden opettajan valitseminen ja opettajuusjuhlat ovat vakiintuneita opetushenkilökunnan palkitsemismuotoja. Muun henkilökunnan palkitsemisesta ei ole vielä olemassa vastaavia käytäntöjä, mutta niitä pyritään luomaan yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa.

Hyväksytty Teatterikorkeakoulun hallituksessa 6.5.2004