Teatterikorkeakoulun informaatiopalveluiden toimenpideohjelma 2006

Teatterikorkeakoulun informaatiopalveluiden
toimenpideohjelma 2006 - 2008

Teatterikorkeakoulun hallitus päätti kokouksessaan 1/05 (3.2.2005), että Teatterikorkeakoulun strategiaa täydennetään kolmella toimenpideohjelmalla, jotka laaditaan vuosille 2006 - 2008 ja jotka tarkistetaan strategian tarkistuksen yhteydessä vuonna 2008. Toimenpideohjelmat laaditaan kestävästä kehityksestä, henkilöstöstrategiasta ja informaatiopalveluista.

Kestävän kehityksen strategian ja henkilöstöstrategian osalta kyseessä on nykyisen materiaalin päivitys uuden strategian pohjalta. Muut Teatterikorkeakoulun aiemmat strategiat kumoutuvat uuden strategian myötä.

Teatterikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2003 - 2006
(nykyinen materiaali)

1. Lähtökohdat
2. Teatterikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö
     2.1 Toteutunut verkko-opetus ja käynnissä olevat hankkeet
          2.1.1 Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tutkimus- ja kehittämishankkeet
          2.1.2 Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston opintokokonaisuudet ja niiden toteuttamistavat
          2.1.3 Kuvapalvelu
          2.1.4 Kirjasto
     2.2 Henkilökunnan näkemyksiä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä
          2.2.1 Opetushenkilökunta
          2.2.2 Hallintohenkilöstö
          2.2.3 Tietohallinto
     2.3 Opiskelijoiden näkemyksiä
     2.4 Resurssit
3. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio ja strategian painopistealueet 2003 - 2006
     3.1 Virtuaaliopetuksen hallinnollisen, teknisen ja pedagogisen tuen organisointi
     3.2 Resurssit ja niiden kohdentaminen
     3.3 Strategian jalkauttaminen laitoksille
     3.4 Teatterikorkeakoulun verkko-opetuksen runko
     3.5 Käytännön toimenpiteitä strategiakaudelle 2003 - 2006

1. Lähtökohdat

Teatterikorkeakoulussa tieto- ja viestintätekniikan käytön henkiset voimavarat, tietohallintotiimi käsittää kolme henkilöä, on suunnattu pääosin hallinnon tietojärjestelmiin ja niitä tukevan tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Tiedon käsittelyn ja viestinnän apuvälineiden käytöstä onkin tullut oleellinen osa nykyistä työkulttuuria. Perusopetuksessa tieto- ja viestintätekniikan käyttö on koko ajan ollut luonnollinen osa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen opetusta. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen opetus- ja studiotilat onkin varustettu uusimmalla teknologialla ja suurin osa opetusmateriaalin käyttöä myös edellyttää tätä tekniikkaa. Valo- ja äänisuunnittelun laitos toimii omassa verkkoavaruudessaan omilla palvelimillaan ja sillä on omat verkkosivut, joiden kautta päivittäinen informaatio meneillään olevista ja tulevista kursseista sekä muista projekteista jaetaan sähköiselle ilmoitustaululle. Ainoastaan opiskelijoiden sähköpostit kulkevat korkeakoulun palvelimen kautta. Laitoksen opetuskulttuuriin kuuluu valmiiksi digitaaliseen muotoon muutetun sekä jatkuvasti verkosta haettavan referenssi- yms. opetusmateriaalin käyttö. Opetusteknologiakin kulkee tarvittaessa tilasta toiseen.

Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksella oli jo 1990-luvun puolivälissä kehitelty kokeilumielessä erilaisia työkaluja teatteriproduktioiden valmistamiseen kuuluvien työprosessien suunnitteluun mm. MI (MultiImpression-hanke) ja EVÄS (Etäopetusprojekti valon ja äänen sidosryhmille), täydennyskoulutuksen puolella kehiteltiin draama- ja esitysanalyysiin suuntautuneita työkaluja (kuten HamLet-hanke). Näiden hankkeiden jatkaminen tai mahdollinen edelleen työstäminen kariutui paljolti siihen, että niitä tehtiin varsinaisen työn ohella tai niihin palkattiin ulkopuolisia teknisiä osaajia, joiden sitoutuminen Teatterikorkeakoulun muuhun toimintaan jäi irralliseksi. Myös tietotekniikan sen aikainen kehittymättömyys turhautti hankkeen toteuttajia. Hankkeiden jatkaminen olisikin vaatinut tuntuvaa erillisrahoitusta.

Kansainvälisessä vertailussa Teatterikorkeakoulu on kuulunut omalla alallaan eturivin korkeakouluihin tietotekniikan hyödyntäjänä, vaikka muiden kuin valo- ja äänisuunnittelun perusopetusta antavien laitosten opetuksessa tieto- ja viestintäteknologian käyttö on ollut hyvin vähäistä. Vasta virtuaaliyliopistohankkeen puitteissa on Teatterikorkeakoulussa alettu kiinnittää laajemmin huomiota tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitteluun ja uusien pedagogisten ratkaisujen löytämiseen.

Opiskelu taidekorkeakouluissa poikkeaa tiedekorkeakoulujen opinnoista. Taidekorkeakouluissa opintojen tavoitteena on oman taidealan taiteilijaksi kasvaminen, taidealan kehittäminen, tutkiminen ja merkityksen välittäminen. Opetus Teatterikorkeakoulussa rakentuu ajatukselle, että laadukas oppiminen ja merkittävät oppimiskokemukset ovat samanaikaisesti yksilöllisen autonomian ja yhteisöllisen liittymisen mahdollistava sekä niiden varaan rakentuva tapahtuma. Opiskelussa painottuu opetustilanteissa tapahtuva vuorovaikutus. Opetusryhmät ovat aina myös pieniä.

Teatterikorkeakoulun omaleimaisuus on sen esitystoiminnassa. Esitystoiminta on koulutusohjelmien yhteinen nimittäjä ja kohtauspaikka. Esityksissä eri koulutusohjelmien opiskelijoiden taiteelliset tavoitteet, ilmaisukeinot ja kyvyt kohtaavat. Opetuksen eri alueet ja osatekijät tähtäävät aina taiteellisesti korkeatasoiseen ilmaisuun, usein myös elävän esityksen tekemiseen ja sen esittämiseen yleisölle: myös erillisten oppiaineiden tavoitteena on toimia paloina tulevien esitysten palapelissä.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kuuluu jo nyt kansalaisen perustaitoihin. Se alkaa olla rinnastettavissa lukutaitoon ja tulevaisuudessa sen käyttö tulee yhä lisääntymään. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys tulee muuttamaan opettamista, tiedon hankintaa ja oppimista koulutuksen kaikilla tasoilla. Tietotekniikan käyttö muuttaa laajentuessaan vastaavasti organisaatioiden toimintakulttuuria ja henkilöstön toimenkuvia. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa edellytetäänkin, että korkeakoulut laativat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian vuoden 2002 loppuun mennessä. Myös Teatterikorkeakoulun toimintaa arvioineen kansainvälisen arviointiryhmän yksi suosituksista oli laatia strategia tietotekniikan ja kirjaston käytön lisäämiseksi opetuksessa.

Teatterikorkeakoulun tietohallintostrategiassa vuosille 2000–2003 visioidaan tietotekniikan käyttöä luonnollisena osana lähes kaikkea päivittäistä toimintaa, erityisesti korkeakoulun ja sen koulutusohjelmien päivittäistä suunnittelua ja ohjausta sekä opiskelijoiden omatoimista tiedon hankintaa opiskelunsa edistymisestä. Kirjaston ajatellaan toimivan oppimisympäristönä, josta on pääsy digitaalisiin oppimateriaaleihin ja elektronisiin julkaisuihin. Lisäksi uskotaan oman digitaalisen oppimateriaalin tuotannon lisääntyvän sekä sisältötuotannon merkityksen kasvuun. Myös koulun esityksiä ajatellaan voitavan seurata internetin välityksellä joko suorana tai tallennettuna.

Kaikki tuo tietohallintostrategiassa visioitu lähitulevaisuus, lukuun ottamatta opiskelijoiden mahdollisuutta oman opiskelunsa edistymisen seurantaa infopäätteeltä, sisältötuotannon merkityksen kasvua ja esitysten tarjontaa internetin välityksellä, on paljolti jo toteutunut.

Visio kohdistuukin pääosaltaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön koulutuksen infrastruktuurin ja opiskelun edellytysten kehittymisen hahmottamiseen. Opetuskäytössä tieto- ja viestintäteknologia onkin vain väline. Teatterikorkeakoulun perusopetuksessa, lukuun ottamatta valo- ja äänisuunnittelun laitosta, tietotekniikka on osoittautunut vielä riittämättömäksi tukemaan opiskelun keskeistä, ilmaisullisiin taitoihin liittyvää oppimista. Siksi verkko-opetusta tullaan kehittämään soveltuvin osin mm. teoria- ja historiaopinnoissa, kirjallisten töiden suoritustapana, opiskelijoiden ohjauksessa, seminaari ja keskustelupiirien foorumina sekä perus-, jatko- ja aikuiskoulutuksessa.

Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmissa opiskelijat työskentelevät paljolti oman ilmaisunsa kanssa. Taidekorkeakoulujen opiskelijoiksi saattaa valikoitua tai valitaan henkilöitä, joiden oppimistyylit tarvitsevat fyysistä vuorovaikutusta ja aistimellisesta monikanavaisuutta. Teatterikorkeakoulun perustutkintojen kehittämisstrategian mukaan opintojen kehittämisen painopistealueita ovat mm. opintojen valinnaisuuden lisääminen, opintojen etenemisen seuranta, opetuksen arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen sekä opettamisen tukeminen.

Edellä mainitulta pohjalta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön keskeiseksi haasteeksi nousee:

tietopuolisen aineiston hankinnan ja omakohtaisen tiedon rakentumisen mahdollistavat opetuskäytännöt
erilaisten opintojen edistämiseksi ja tehostamiseksi käytettävät tukipalvelut
verkko-opetuksen organisointi ja tarvittavat tukipalvelut

2. Teatterikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö

2.1 Toteutunut verkko-opetus ja käynnissä olevat hankkeet

Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston (www.teak.fi/virtuaali) rakentaminen käynnistyi vuoden 2000 syksyllä, kun rehtori oli asettanut virtuaaliyliopistotyöryhmän suunnittelemaan ja toteuttamaan korkeakoulun virtuaaliyliopistotoimintaa. Verkko-opetuksen suunnittelu käynnistyi mahdollisten opetushankkeiden kartoituksella, jossa ideoita ja toiveita kerättiin eri laitoksilta.

Keskusteluissa todettiin, että virtuaali-opetuksen toteuttaminen Teatterikorkeakoulussa ei voi tapahtua minkään automaattisen mallin mukaan, koska perusopetus on valtaosaltaan itse tilanteessa tapahtuvaa vuorovaikutuksellisuutta.

Tarjolla olleista ideoista valittiin verkko-opetuksen rungoksi kolme kokonaisuutta hankkeen alkuvaiheessa toteutettavaksi avoimen yliopiston opetuksena. Toisaalta päätettiin valita suhteellisen helposti verkkoon siirrettävissä olevaa tietopuolista historia-aineistoa, joka materiaalina oli jo olemassa, toisaalta verkko-opetusta ajateltiin toteuttaa sellaisessa opetuksessa, jossa tiedon rakentaminen perustuu ryhmäkeskusteluun tai verkossa tapahtuvan kirjoittamisen kommentointiin ryhmässä.

Opintokokonaisuuksiksi muodostuivat:

teatteri- ja tanssitaiteen historiaopinnot
teatterin ja draaman opettamisen opinnot sekä
käsikirjoittamiseen ja dramaturgiaan liittyvät opinnot

Opetustarjontaan valittiin aineita, jotka edustavat korkeakoulun erikoisosaamista ja joiden opiskelua yhä enenevässä määrin toivotaan korkeakoulun sisällä yli laitosrajojen sekä myös muista korkeakouluista. Aineistoja valmistavien opettajien työpariksi löytyi visualisoija ja multimedian asiantuntija, joka on työskennellyt aiemminkin teatteriaineistojen parissa ja joka lisäksi on alallaan kansainvälisesti palkittu. Yhteistyön lähtökohtien kartoittamiseksi käytiin ideakeskusteluja ja tutustuttiin muissa korkeakouluissa tehtyihin ratkaisuihin.

Tavoitteeksi otettiin myös koota eri verkko-oppimateriaaleihin liittyvä kuva-aineisto Teatterikorkeakoulun omaksi virtuaaliseksi kuvapankiksi, joka olisi opetuskäytössä.

2.1.1 Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tutkimus- ja kehittämishankkeet

Valo- ja äänisuunnittelun laitos on kantanut Teatterikorkeakoulussa päävastuun erilaisista tieto- ja viestintätekniikan tutkimus- ja kehittämishankkeista.

Tällä hetkellä valo- ja äänisuunnittelun laitos on mukana seuraavissa hankkeissa:

Esittävään taiteeseen liittyvä digitaalisen valon ja äänen tutkimusprojekti, jossa tutkitaan valon, äänen ja tilan digitaalista mallintamista taiteellisessa ennakkosuunnittelussa. Opetusministeriö on osoittanut Teatterikorkeakoululle hankerahoitusta tähän tutkimusprojektiin.
Indianan yliopiston Department of Theatre and Drama:n kanssa yhteistyöhankkeena käynnistettävä Distant Learning -projekti, jossa yhtenä kantavana teemana tulee olemaan teatteritaiteen visuaalisen suunnittelun kulttuuristen eroavuuksien esiintuonti ja sen ymmärryksen kehittäminen.
Kuva- ja äänimateriaalin virtuaalinen toteutus teosesittelyjen yhteydessä. Yhteisopetus toteutetaan valo- ja äänisuunnittelun, ohjauksen ja dramaturgian laitoksen sekä Taideteollisen korkeakoulun lavastustaiteen osaston kanssa. Kurssilla toteutetut ennakkovisualisoinnit osallistuvat kesällä 2003 Praque Quedriennalessa järjestettävään maailmanlaajuiseen näyttelyyn.
Valo- ja äänisuunnittelun laitos toimii partnerina Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion hankkeessa, jossa kehitetään jaettu työpöytä käyttöliittymää opetuksen ja taiteellisen suunnittelun tarpeisiin. Projekti jatkaa laitoksen osalta tavallaan 90-luvun puolivälissä ideoitua ja aloitettua Multi Impression -hanketta.

2.1.2 Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston opintokokonaisuudet ja niiden toteuttamistavat

Syksystä 2001 on tieto- ja viestintätekniikkaa käytetty seuraavasti:

1. Aasialaisen teatterin ja tanssin historian – oppimateriaali verkossa

Verkko-oppimateriaalit on toteutettu niin, että niitä pystytään käyttämään joko puhtaasti verkkokurssina tai verkkomateriaalina kontaktiopetuksen lisänä.

Verkkomateriaali
Aasian teatterin ja tanssin historian verkko-oppimateriaalia käytettiin keväällä 2002 ensimmäisen kerran valtakunnallisen Aasia-yhteistyöverkoston verkkokurssin yhteydessä. Opettajan ja opiskelijoiden pääasiallinen yhteydenpitoväline oli sähköposti. Koska opiskelijat tulivat eri puolilta Suomea, niin kurssin aikana järjestettiin yksi kyselytunti videoneuvottelutekniikkaa käyttäen. Kurssi suoritettiin verkko-opintomateriaalin pohjalta esseenä.

Lähiopetus
Opetukseen osallistui Teatterikorkeakoulun perusopetuksen ja avoimen yliopiston opiskelijoita. Lähiopetus toteutettiin Teatterikorkeakoululla. Opintomateriaalina oli mahdollista käyttää Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston Aasian teatterin ja tanssin historian verkko-oppimateriaalia. Opintojakso suoritettiin kirjoittamalla essee.

2 A. Teatterin ja draaman opettamisen orientoiva aloitusjakso – oppimisympäristö

Opetuksessa tiedon rakentaminen perustuu ryhmäkeskusteluun ja sen toteuttamistavaksi valittiin FLE2 (Future Learning Environment) – oppimisympäristö

Verkko-opintopiiri
Katarsis – draama, teatteri ja kasvatus toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2001 avoimen yliopiston opintoina. Verkko-opiskelu tapahtui keskusteluna FLE2 ympäristössä. Verkkokeskustelu käytiin kolmen eri teeman ympärillä YLE 1 avoimen yliopiston 6-osaisen tv-ohjelman ja saman nimisen kirjan pohjalta. Verkkokeskustelun kautta rakennettiin yhdessä käsitystä teatterin ja draaman kentästä, sen eri muodoista ja käyttötarkoituksista sekä pohdittiin teatterin ja draaman opettamista.

2 B. Draamaprosessit – oppimisympäristö

Verkko-opintopiiri

Verkko-opinnot täydentävät draamaprosessit jaksoa, joka on osa avoimen yliopiston Teatterin ja draaman opettamisen 15 ov:n opintokokonaisuutta. Jakson aikana tutkitaan FLE3-ympäristössä, kuinka draamaprosessit rakentuvat, miten ja missä niitä on mahdollista käyttää sekä kuinka niitä ohjataan. Verkko-opinnoissa on tavoitteena kehittää muun opintokokonaisuuden osaksi foorumi, jossa opiskelijaryhmät voivat osallistua verkon välityksellä draamaprosesseihin ja niiden kehittelyyn. Draamaprosessit kurssin ensimmäinen toteutus käynnistyi huhtikuussa 2002 ja se jatkuu vuoden loppuun.

3. Käsikirjoittajakoulutus – räätälöity ohjelma

Koulutus toteutettiin ns. keltalappu-ohjelmalla verkossa ensimmäisen kerran keväällä 2002 yhteistyössä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa. Käsikirjoittajakoulussa avoimen yliopiston opiskelija sai omalle tekstilleen palautetta verkossa tapahtuvana ryhmäopiskeluna. Opetuksessaan käytettiin rakentavan kommentoinnin ryhmätyömetodia. Tällä workshop/brainstorming -menetelmällä simuloitiin ammattimaisen dramaturgisen ryhmätyön tilanteita ja kritiikin antamista sekä vastaanottamista. Jokainen opiskelija kirjoitti viikoittain 10 sivua käsikirjoitusta. Muiden opiskelijoiden tekstejä kommentoitiin ns. keltalappunäkymässä. Opettaja-tuutor kommentoi viikoittain jokaisen opiskelijan tekstejä ja antoi palautteen kaikesta tehdystä työstä ja alusti seuraavan session työvaiheen. Verkkokurssin aikana jokainen opiskelija kirjoitti yhden pitkän elokuvakäsikirjoituksen (n. 120 sivua).

Lisää historia-aineiden verkko-oppimateriaaleja valmistuu vuoden 2002 lopun ja vuosien 2003 - 2004 aikana. Jo valmiiden aineistojen kääntäminen ruotsiksi pyritään aloittamaan vuoden 2003 aikana. Aineistojen kääntäminen ruotsiksi koetaan tärkeäksi Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisiä sekä pohjoismaisia maisterikoulutus (Norma) opiskelijoita ajatellen.

Suomen tanssin historia tutustuttaa suomalaisen esittävän tanssin historiaan. Verkko-oppimateriaali otetaan käyttöön syksyllä 2002.
Valaistuksen historia käsittelee teatterin ja tanssin valaistuksen taiteellisen ilmaisun kehittymistä erityisesti sähkövalon aikana. Verkko-oppimateriaali otetaan käyttöön keväällä 2003.
Suomen teatterihistoria tarjoaa Suomen teatterihistorian perustiedot yhteiskunnallisen sekä draaman ja teatterin osa-alueiden kehityksen kannalta. Verkko-oppimateriaali otetaan käyttöön vuonna 2003.
Eurooppalaisen teatterin ja tanssin historiassa perehdytään teatterin ja tanssin kehitykseen ja päävirtauksiin antiikista nykypäivään. Verkko-opintomateriaalissa luodaan kuvaa teatterin ja tanssin kehitykseen vaikuttaneista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä, tyyleistä ja niiden vaihteluista Euroopan eri maissa. Oppimateriaalin valmistaminen ja siirtäminen verkkomateriaaliksi aloitetaan vuonna 2004.
Vuosina 2004 - 2005 aloitetaan Suomen teatteri- ja tanssitaiteen henkilöportfolio tietopankin koostaminen. Tietopankin verkkoaineistoon kootaan Suomen teatterin ja tanssin keskeisten vaikuttajien taiteilijaprofiilit, jotka rakennetaan mm lehtiartikkeleista, videoista sekä tekijöiden omista teksteistä.

Opettajaverkkosivu

Teatterikorkeakoulun palvelimella sijaitsevien opettajien omien www-kotisivujen avulla opettaja saa helpommin välitettyä tietoa, joka hänen opetuksessa on oleellista. Hän pystyy myös räätälöimään sivunsa käyttäjäryhmää ajatellen. Opettajasivu pyritään rakentamaan jokaisen opettajan omien tarpeiden mukaan.

Syksyn 2002 aikana pyritään tuottamaan ensimmäinen opettajan oma verkkosivu opetuksen tarpeisiin. Opettajan verkkosivun pilotti on tammikuussa 2003, jolloin verkkosivua käytetään opetusjakson yhteydessä mm luentomateriaalin jaossa. Pilottivaiheen jälkeen pyritään käynnistämään muita opettajien mielekkäiksi kokemia aineistohankkeita.

2.1.3 Kuvapalvelu

Keväällä 2001 käynnistyi hanke, jossa Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston eri verkko-oppimateriaalien kuva-aineistoa alettiin koota Teatterikorkeakoulun omaksi virtuaaliseksi kuvapankiksi. Perusideana on, että luento- ja seminaariopetuksessa käytettävä kuva-aineisto, olisi kaikkien opettajien käytettävissä verkossa toimivan kuvapalvelun kautta. Kyseessä olisi korkeakoulun sisäinen suljettu verkkokuvapankki.

Vuodesta 2002 alkaen myös opetusteatterin esitystoimintaan liittyvää kuva-aineistoa on alettu koota kuvapalveluun. Tavoitteeksi asetettiin, että aineistoa voitaisiin käyttää perusopetuksessa, ja se olisi samalla myös tiedotus- ja tuotantoyksiköiden käytössä esitystoiminnan yhteydessä. Tarvittaessa myös rekrytointipalvelut voisivat käyttää samaa kuva-aineistoa.

Opetus- ja tiedotuskäyttöä varten kuvapalvelua on kuitenkin edelleen kehitettävä teknisesti. Kuvapalvelun toimivuuteen kokonaisuudessaan vaikuttaa myös se, miten kuvaoikeuksien selvittely sekä käyttöoikeuksista sopiminen edistyy. Kuvapalvelun toiminnassa on tekijänoikeuksiin kiinnitettävä erityistä huomiota sopimuskäytäntöjä luotaessa.

Teatterikorkeakoulun kuvapalvelu löytyy osoitteesta http://kuvapankki.teak.fi/

2.1.4 Kirjasto

Tietopalvelu

Kirjastossa tehdään tiedonhakuja, opastetaan luetteloiden ja tiedonlähteiden käytössä, annetaan kirjastonkäytön opetusta sekä järjestetään esittelyjä. Kirjaston tietopalvelu tekee tiedon- ja kirjallisuushakuja erilaisista tietokannoista. Käytössä on koti- ja ulkomaisia, sekä suorakäyttöisiä että CD-Rom-tietokantoja. CD-Rom-tietokantojen lisäksi kirjastossa on käytössä multimedia-aineistoa sekä internet-yhteydet.

Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetus

Käyttäjäkoulutusta jota annetaan uusille opiskelijoille, opinnäytetyön tekijöille ja jatko-opiskelijoille pyritään tulevaisuudessa erityisesti tehostamaan.

Tietokannat

Kesäkuusta 2001 kirjastolla on ollut käytössä Voyager-kirjastojärjestelmä yhdessä Sibelius-Akatemian ja Taideteollisen korkeakoulun kirjastojen kanssa. Kirjastoilla on yhteinen tietokanta ARSCA, johon tallennetaan myös Kuvataideakatemian, Kulttuuripolitiikan kirjaston sekä Sibelius-Akatemian Kuopion kirjaston kokoelmat. Muut kirjastotietokannat joihin TeaKin opiskelijoilla ja henkilökunnalla on pääsy ovat: ARTO – kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta, HELKA – Helsingin yliopiston kirjastojen yhteisluettelo, LINDA – yliopistokirjastojen yhteisluettelo sekä VIOLA – Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.

Elektroniset kokoteksti- ja viitetietokannat

Palveluja pääsee käyttämään Teatterikorkeakoulun verkossa olevilta koneilta, joiden kautta on pääsy mm International Index to the Performing Arts (IIPA), joka on teatterin ja tanssin keskeinen viitetietokantaan, EBSCOn Academic Search FullTEXT Elite-monitieteelliseen tietokantaan, joka sisältää yli 3000 kausijulkaisua sekä ELEKTRA:an, kotimaisten tieteellisten aikakauslehtien ja väitöskirjojen tietokantaan, jossa on artikkeleita kotimaisista tieteellisestä aikakauslehdestä sekä useita kymmeniä väitöskirjoja.

Hakuteokset ja sanakirjat

Teatterikorkeakoulun opiskelijoilla sekä henkilökunnalla on käytössään hakuteoksista ja sanakirjoista mm. Encyclopedia Britannica tietokanta, joka sisältää tietosanakirjan, sanakirjan sekä Internet-hakemiston sekä NetMOT sanakirjasto.

Opinnäytetyöt verkossa

Vuonna 2003 kirjaston virtuaaliprojektina pyritään aloittamaan opinnäytetöiden siirtäminen verkkoon. Projektin tavoitteena on luoda opiskelijoille mahdollisuus lukea opinnäytetöitä kokonaisuudessaan verkon välityksellä koulun palvelimelta.

2.2 Henkilökunnan näkemyksiä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaan liittyen on haastateltu eri henkilöstöryhmien edustajia, yhteensä n. 20 henkilöä. Alle on koottu henkilöstön näkemyksiä tieto- ja viestintätekniikan käytön tarpeesta ja mahdollisuuksista Teatterikorkeakoulun perus-, jatko- ja aikuiskoulutuksessa.

Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikka on jo käytössä perusopetuksessa valo- ja äänisuunnittelun laitoksella, jossa tieto- ja viestintäteknologia on luonteva osa opiskelua sekä myös opiskelun kohde. Esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelmassa on tyypillistä, että osa vierailevia luennoitsijoita käyttää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia opetuksensa havainnollistamiseen. Kaikissa koulutusohjelmissa käytetään digitaalisia ja/tai analogisia tallenteita. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opetuksessa myös aikuiskoulutus-yksikössä. Avoin yliopisto on toteuttanut verkko-opetusta, johon myös perusopiskelijat ovat voineet osallistua. Ammatillisen täydennyskoulutuksen pitkissä koulutusohjelmissa tieto- ja viestintätekniikkaa on käytetty pääasiassa ryhmäsähköpostin muodossa, jossa opiskelijat ovat voineet reflektoida lähiopetusjaksoja ja palauttaa oppimistehtäviä. Myös jatko-opiskelijoilla on ollut käytössä postituslistoja.

2.2.1 Opetushenkilöstö

Standardi- ja toimistotyökalujen käyttö, kuten internet, intranet, sähköposti, tekstinkäsittely yms., on tuttua opetushenkilöstölle. Joillakin on myös omat www-sivut ja osa käyttää kuvan- ja äänenkäsittelyn tai muita erikoisohjelmia.

Kaikki haastateltavat suhtautuivat myönteisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttöön yleensä. Osa piti tieto- ja viestintätekniikkaa kuitenkin enemmän yhteydenpidon ja tiedonhankinnan välineenä eikä kokenut erityistä tarvetta siirtää opetustaan tai osia siitä verkossa tapahtuvaksi. Toisilla taas oli selkeä tarve siirtää esim. luentomateriaalia verkkoon ja vapauttaa sitä kautta enemmän aikaa yhteiseen keskusteluun.

Opetushenkilöstön toiveet tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kohdistuivat paljolti taiteellisen työskentelyn apuvälineiden käyttömahdollisuuksiin. Tarvetta olisi sellaisten taiteellisen työskentelyn apuvälineiden kehittelyyn kuten esim. jaettu työpöytä, joka mahdollistaa toiminnan taiteellisen työryhmän jäsenenä välimatkojenkin päästä sekä ohjaajan/koreografin ”harjoitusalityökalusta”, joka mahdollistaisi esim. harjoitustilanteissa kuvatun materiaalin yksinkertaisen linkittämisen ”produktiotiedostoon/-suunnitelmaan”, ja jota voisi työstää edelleen. Haasteita tarjoavat myös produktio-opetuksen suunnittelu ja esitystaltiointien tekeminen pedagogisista lähtökohdista sekä niiden levittäminen osana kansainvälistä strategiaa esim. oppilaitosyhteistyö ja festivaalit.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa liittyy mm. verkkopedagogista osaamista ja erityisesti käytettävän verkko-oppimisympäristön luonteen tunnistamista ja taitoa soveltaa sitä omassa opetuksessa. Verkossa tapahtuva opetus on myös suunniteltava erikseen. Ongelmaksi koettiin ajan puute tähän kaikkeen uuden opiskeluun.

2.2.2 Hallintohenkilöstö

Hallintohenkilöstö on tottunut käyttämään työssään tieto- ja viestintäteknologiaa ja erityisesti opintopalvelun suunnittelijat näkevät mahdollisuuksia lisätä tieto- ja viestintätekniikan käytön osuutta opetuksessa. Koska esitystoiminta sitoo opiskelijaryhmän tiettyihin harjoitusaikoihin tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa esim. teoria-aineiden opiskelun ja aineistoon tutustumisen opiskelijalle parhaiten sopivana aikana. Samalla opiskelijalle siirtyy myös enemmän vastuuta omasta opiskelusta. Myös tutkinnon 2-portaisuus ja erilliset maisteriopinnot puoltavat verkko-opintojen käyttöönottoa. Muista oppilaitoksista Teatterikorkeakoulun maisteriopintoihin hyväksytyt opiskelijat joutuvat monesti täydentämään opintojaan yksilöllisesti. Verkko-opintojen mahdollisuus auttaisi näiden yksilöllisten opintojen järjestämistä ja suorittamista muun opiskelun kanssa saman aikaisesti. Toivottavaa olisi myös kaikkien kirjallisten tehtävien suoritusmahdollisuudet verkon tai sähköpostin kautta. Tosin tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ei ole syytä kasvattaa kohtuuttomasti, sillä taideopiskelun henkilökohtaisuuden ja vähäisen opiskelijamäärän vuoksi kontaktiopetus tulee aina muodostamaan keskeisen osan opiskelua.

Rekrytointipalvelut kehittää verkkoon opiskelijoista hakutietokannan, jota opiskelijat voivat itse päivittävät. Lisäksi työelämään valmentavista kursseista kuten verotus, apurahat, urasuunnittelu, työsopimukset jne. on olemassa jo verkko- ja muuta aineistoa, mutta tarvetta olisi niiden kokoamiseen samalle sivustolle. Myös tuottamisen perusteista on olemassa valmista materiaalia, jonka siirtäminen verkkoon tarvitsee vain teknistä tukea.

Tuotantopalveluiden ja opetusteatterin tieto- ja viestintätekniikan käyttö palvelee erityisesti Teatterikorkeakoulun esitystoimintaa. Opetus- ja esitystilojen tilavarauksiin sekä taiteellisen tuotannon suunnittelun käytössä on omat ohjelmistot. Suunniteltu esitystoiminta on asianosaisten nähtävillä puoli vuotta etukäteen. Tuottajilla on myös yhteinen kansio, jossa jokaisen vuosikurssin esitykset sekä eri laitosten tuotannot ovat peräkkäin näkyvissä. Esityskohtaiset tuotantopalaverit koordinoidaan tavallisimmin sähköpostilla. Opetusteatterissa esitysten äänenkäsittely on täysin tietokonepohjaista ja opetusteatteri vastaa myös esitysten digitaalisesta tallennuksesta.

Kehittämistarpeet liittyvät lähinnä tilanvarausohjelman täydentämiseen, niin, että siinä olisi nähtävissä myös tilojen reaaliaikainen varustus sekä esitystilojen käyttötarve nykyistä tarkemmin. Myös näyttämötoiminnan oman perussanaston laatiminen ja siirtäminen verkkoon koetaan mielekkääksi samoin kuin ”sähköisen ilmoitustaulun” kehittely, josta olisi mahdollista nähdä mitä eri tiloissa samanaikaisesti tapahtuu. Taiteellisen tuotannon ongelmana on kuitenkin suunnittelun kokonaisuus, johon tieto- ja viestintätekniikka tuo vain välillistä apua.

2.2.3 Tietohallinto

Teatterikorkeakoulun tietohallintopalvelut vastaa kaikista korkeakoulun tietojenkäsittelyyn liittyvistä toiminnoista. Tämä kattaa mm. infrastruktuurin ylläpidon, käyttäjätuen, atk-koulutuksen, strategisen suunnittelun, lupahallinnon ja kehityshankkeet. Henkilöstönä on kolme vakituista työtekijää. Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukeminen on rajoittunut lähinnä verkkokurssien vähäiseen tekniseen avustamiseen. Ilman lisäresursointia tietohallinnolla ei ole mahdollisuuksia lisätä opetuskäytön tukea tieto- ja viestintätekniikassa. Jotta tietohallinto pystyisi tukemaan verkkokurssien tekoa, avustamaan kotisivujen teossa ja ylläpitämään oppimisympäristöjä, olisi tätä varten palkattava kokopäivätoiminen tähän erikoistunut henkilö

2.3 Opiskelijoiden näkemyksiä

Opiskelijoiden edustajana on haastateltu ylioppilaskunnan puheenjohtajaa. Opiskelijoiden näkemyksen mukaan tieto- ja viestintätekniikan käyttö palvelee ensisijaisesti yhteydenpitoa ja tiedonhakua. Heidän valmiutensa, kiinnostuksensa ja osaamisensa käyttää tietotekniikkaa vaihtelee kuitenkin suuresti. Kaikille koulutusohjelmille yhteisissä opinnoissa opiskelijoille tarjotaan 1 ov:n laajuinen kurssi informaatiotekniikan perusteista, joka on opiskelijoille pakollinen, ellei hän läpäise sitä ennen järjestettävää tasokoetta. Kurssilla opiskelija saa informaatiotekniikan perustiedot ja tutustuu yleisimpien työkaluohjelmien käyttöön, erityisesti tekstin käsittelyyn, sähköpostiin ja tiedonhakuun internetistä.

Varsinaisessa opiskelussa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä, valo- ja äänisuunnittelun laitoksen opiskelijoita lukuun ottamatta, ei katsota olevan erityistä hyötyä. Historiaopinnot muodostavat poikkeuksen, varsinkin jos ne ajoittuvat toisen opiskeluvuoden jälkeen, jolloin esitystoiminta painottuu eikä opiskelu ole enää samassa määrin kurssimuotoisia kuin aikaisemmin. Tässä opiskeluvaiheessa heillä on käytännön vaikeuksia suorittaa vaadittavia opintoja, jolloin ne helposti myös viivästyvät. Opiskelijat pitävät myös ajatuksesta, että heillä olisi mahdollisuus saada informaatiota ja esim. luentomateriaalia opettajien opetuksesta heidän omien opettajaverkkosivujensa tai sähköisen ilmoitustaulun kautta, jollainen valo- ja äänisuunnittelun laitoksella on käytössä.

2.4 Resurssit

Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopistotoiminta on rahoitettu vuodesta 2000 opetusministeriön myöntämällä hankerahoituksella. Tämä rahoitus jatkunee vuoden 2006 loppuun. Tähän mennessä opintojaksoja on toteutettu avoimen yliopiston olemassa olevia resursseja kuten esim. koulutussuunnittelijan ja sihteerin palveluita käyttäen. Pilottikurssien opettajien palkat on maksettu hankerahoista, samoin suuret verkko-oppimateriaaliaineistot. Virtuaaliyliopistohankkeessa on pyritty käyttämään korkeakoulun peruspalveluita mahdollisimman tehokkaasti.

Virtuaalihankkeen yhteydessä on pyritty verkostoitumalla käyttämään järkevästi olemassa olevia resursseja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön alueella. Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopisto on hallinnoinut käytettyä FLE -oppimisympäristöä, samoin Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunnan kanssa on ollut ohjelmistoyhteistyötä. Myös valtakunnallisen Itä- ja Kaakkois-Aasian koulutusverkoston kanssa on tehty opetusyhteistyötä. Kuvataideakatemian kanssa on aloitettu opettajien koulutusyhteistyö. Osittain tähän yhteistyöhön on pakottanut myös Teatterikorkeakoulun oman tietohallinnon resurssien riittämättömyys.

3. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio ja strategian painopistealueet 2003 - 2006

Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmissa opiskelijamäärät ovat pieniä, opetus on henkilökohtaista ja opiskelijat työskentelevät paljolti oman ilmaisunsa kanssa. Opetuksen eri osa-alueet tähtäävät taiteellisesti korkeatasoiseen ilmaisuun, elävän esityksen tekemiseen ja esittämiseen yleisölle. Tieto- ja viestintätekniikka ei tällä hetkellä ole vielä riittävän kehittynyttä tukemaan opiskelun tätä osa-aluetta. Toisaalta tieto- ja viestintätekniikan käyttö on jo osa kaikkea nykyistä ammattitaitoa. Teatterikorkeakoulun perustutkintojen kehittämisstrategiassa painotetaan opiskelun ja oppimisen itseohjautuvuuden lisäämistä sekä laitosten välisen yhteistyön tiivistämistä opetuksen suunnittelussa. Yhteissuunnittelulla pyritään lisäämään opintojen yksilöllisiä valintoja ja opintojen joustavalla järjestelyllä tukemaan mahdollisuutta teorian ja käytännön integroimiseen ja omakohtaiseen tiedon rakentamiseen.

Visio

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on luonnollinen osa Teatterikorkeakoulun toimintakulttuuria ja sitä kehitetään palvelemaan koulutuksen infrastruktuuria ja opiskelun tukipalveluja. Verkko-opetusta kehitetään erityisesti teoria- ja historiaopinnoissa, kirjallisten töiden suoritustapana, opiskelijoiden ohjauksessa, seminaari- ja keskustelupiirien foorumina sekä perus-, jatko- ja aikuiskoulutuksessa.

3.1 Virtuaaliopetuksen hallinnollisen, teknisen ja pedagogisen tuen organisointi

Organisatorisesti virtuaalitoiminnot ovat olleet tähän mennessä Teatterikorkeakoulussa erillisenä hankkeena. Hankkeella on ollut opetusministeriön siihen tarkoitukseen myöntämä erillismääräraha. Virtuaalihanke on tarjonnut mahdollisuuden suorittaa mm. avoimen yliopiston opintoja verkon kautta ja siinä yhteydessä on ollut mahdollista kehittää ja kokeilla erilaisia pedagogisia opetuskäytäntöjä.

Vastaisuudessa on välttämätöntä, että verkko-opetus toimii mahdollisimman välittömässä vuorovaikutuksessa perusopetuksen ja opintohallinnon kanssa.

Virtuaaliyliopistotyöryhmä koordinoi tulevaisuudessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja erillisiä siihen liittyviä kehittämishankkeita Teatterikorkeakoulussa.

Teatterikorkeakoulun virtuaalipalveluiden rakentuminen organisatorisesti:

Virtuaaliyliopistotyöryhmä

Virtuaaliyliopisto työryhmä suunnittelee ja koordinoi korkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa sekä päättää siihen tarkoitukseen osoitettujen varojen käytöstä. Työryhmä koostuu opintopalveluiden, laitosten, aikuiskoulutusyksikön ja opiskelijoiden sekä tietohallintopalveluiden edustajista. Sen tärkeimpänä tehtävänä on olla ajan tasalla eri laitosten tarpeista ja ideoista. Työryhmän jäsenet toimivat laitosten yhdyshenkilöinä. Työryhmä voi tarvittaessa kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Työryhmä valtuutta piiristään kootun työvaliokunnan hoitamaan käytännön toteuttamista.

Työvaliokunta

Työvaliokunta valmistelee asioita ja tekee esityksiä virtuaalityöryhmän päätettäväksi.

Esittelijänä toimii virtuaalipalveluiden tuottaja/suunnittelija, jonka toimenkuva on:

verkko-opetuksen käytännön suunnittelu ja koordinointi
yhteydenpito opintopalveluihin, laitoksiin sekä opettajiin
osa kurssihallinnosta, riippuen kurssin toteuttajasta
teknisen toteutuksen koordinoiminen yhteistyössä it-palveluiden kanssa

Virtuaalipalveluiden tuottaja toimii myös korkeakoulun yhteyshenkilönä Suomen virtuaaliyliopistoon (www.virtuaaliyliopisto.fi), jolloin valtakunnallisten verkko-opetushankkeiden ja linjanvetojen seuraaminen tehostuu. Suomen virtuaaliyliopiston rooli ja sen yhteyshenkilöverkosto kansallisena verkko-opetuksen koordinaattorina, tukipalveluiden tarjoajana sekä jäsenyliopistojen yhteistyöverkostona tulee korostumaan tulevaisuudessa.

Teatterikorkeakoulun virtuaalipalveluiden tekninen tuki

Riittävän teknisen tuen takaamiseksi tarvitaan Teatterikorkeakoulun tietohallintoon sijoitettu henkilö, joka on erikoistunut tukemaan verkkokurssien tekoa, avustamaan kotisivujen teossa ja ylläpitämään oppimisympäristöjä.

Teatterikorkeakoulun virtuaalipalveluiden pedagoginen tuki

Virtuaaliyliopistohankeen aikana on pyritty opettajakunnan ja henkilöstön sisällä kouluttamaan pedagogisena tukena toimivia ja opastusta antavia henkilöitä. Teatterikorkeakoulun virtuaaliopetukseen verkko-oppimateriaalia käsikirjoittavat sekä verkkokursseja suunnittelevat opettajat ovat osallistuneet vuodesta 2001 lähtien valtakunnalliseen TieVie tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutukseen sekä TieVie kouluttajakoulutukseen, jossa syvennetään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus- ja ohjaustaitoja. Koulutukseen osallistuneet toimivat Teatterikorkeakoulun virtuaalipalveluiden pedagogisena tukitiiminä. Myös it-pedagoginen verkosto tarjoaa monipuolisia tukipalveluja. Varsinainen verkkopedagoginen tukihenkilö tulisi myös nimetä.

Teatterikorkeakoulun virtuaalipalvelu rakennetaan kolmen tukipilarin varaan:

tuottaminen/suunnittelu
tekninen tuki
pedagoginen tuki.

3.2 Resurssit ja niiden kohdentaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja sen kehittäminen osana Teatterikorkeakoulun perusopetusta tarvitsee tulevaisuudessa selkeästi sitä varten kohdistetun rahoituksen. Vaikka opetusministeriön Teatterikorkeakoululle myöntämä erillisrahoitus jatkunee tulevalla strategiakaudella, verkko-opetusta ja sen tarvitsemia tukipalveluja ei tulevaisuudessa voi pohjata pelkästään näihin hankerahoihin. Laitokset voisivat myös kohdistaa osan omasta perusrahoituksestaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen tai korkeakoulun perusrahoituksesta osoitetaan tarkoitusta varten oma rahoitus. Rahoitusta tarvitaan henkilöstöresursseihin, erityisesti toiminnan koordinoimiseen, tekniseen ja pedagogiseen tukeen sekä opettajien kouluttautumiseen ja oppimateriaalin verkkototeutukseen.

Aikuiskoulutuksen puolella muun toiminnan resursseja voidaan kohdentaa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuskäytössä, mutta sielläkin tarvitaan selkeästi teknistä tukea, jota nyt ei ole riittävästi saatavilla. Jatko-opiskelijoiden tarpeet rajoittuvat tällä hetkellä melko yksinkertaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotka on mahdollista hoitaa nykyisin resurssein. Tulevaisuudessa pyrkimyksenä on kuitenkin lisätä jatko-opiskelijoiden käytössä olevia monimuotoisia tieto- ja viestintätekniikan työkaluja.

Erityiset tanssi- ja teatterialan tieto- ja viestintätekniikan kehittämishankkeet, joista päävastuu on luontevasti valo- ja äänisuunnittelun laitoksella, hoituvat parhaiten Opetusministeriön hankerahoituksella ja/tai osallistumalla erilasiin yhteistyöprojekteihin.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja kehittäminen tarvitsee sitä varten kohdistetun rahoituksen.
Ensisijainen rahoituslähde strategiakaudella on OPM:n virtuaaliyliopiston kehittämiseen myöntämä erillisrahoitus.
Korkeakoulun perusrahoituksessa varaudutaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen.
Rahoitus kohdistetaan henkilöstöresursseihin, erityisesti toiminnan koordinoimiseen, tekniseen ja pedagogiseen tukeen sekä opettajien kouluttautumiseen ja oppimateriaalien verkkototeutukseen.

3.3 Strategian jalkauttaminen laitoksille

Teatterikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaa tehdään tutuksi laitoksilla siitä yleisesti tiedottamalla sekä järjestämällä henkilökunnalle ja opiskelijoille mahdollisuus avoimeen keskusteluun mm. seminaaritilaisuuksissa.
Tieto- ja viestintätekniikan strategian herättämiä kysymyksiä käsitellään laitoskohtaisesti. Tavoitteena on esitellä uusia opetuskäytön ideoita ja pohtia niiden toteuttamismahdollisuuksia sekä tehdä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä osa Teatterikorkeakoulun toimintakulttuuria.
Strategian toteutumisen koordinaatiosta opintopalveluissa ja laitoksilla vastaavat virtuaaliyliopistotyöryhmän jäsenet, jotka toimivat siinä omien yksiköittensä edustajina.
Strategian seurannan ja arvioinnin suorittaa virtuaaliyliopistotyöryhmä.
Jokaisen verkko-opetusjakson päätteeksi kerätään opiskelijoilta sekä opettajilta kurssipalaute, jonka avulla kartoitetaan ja kehitetään toiminnan laatua.

3.4 Teatterikorkeakoulun verkko-opetuksen runko

Verkko-opetuksen runko muodostuu neljästä kokonaisuudesta:

teatteri- ja tanssitaiteen historiaopinnot
teatterin ja draaman opettamisen opinnot
käsikirjoittamiseen ja dramaturgiaan liittyvät aineet
erilliset opettaja/laitoskohtaiset projektit (esim. opettajaverkkosivut)

Verkko-opetuksen pääasialliset toteutustavat:

Verkko-oppimateriaali, tieteellisesti korkeatasoinen multimedia verkkokirja
Verkko-oppiympäristöt, yhteinen tiedon rakentaminen verkkokeskustelussa
Tekstin kommentoiminen sekä kirjoittaminen verkossa, mm Keltalappu-ohjelmaa käyttäen
Opettajaverkkosivut, jotka sisältävät mm kurssimateriaaleja sekä artikkeleita.
Tutkijaryhmien omat verkkosivut

3.5 Käytännön toimenpiteitä strategiakaudelle 2003 - 2006

Opetushenkilöstön henkilökohtaisten www-sivujen tuotantoprojekti (on jo alkanut)
Verkkokurssien hallinnoimisen kehittäminen (sis. JOO-sopimukset, perusopinnot/OODI, erilliset kurssit; esim. avoimen)
Opetuksessa käytettävän kuva-aineiston saatavuuden kehittäminen sisäisessä verkossa toimivan kuvapalvelun kautta
Verkko-oppimateriaalien kääntäminen ruotsiksi
Teatterikorkeakoulun tekijänoikeuskäytännön luominen (ohjesääntö), olemassa olevien eri mallien koostaminen yhdeksi esitykseksi
Taata opiskelijoille tarvittavat tieto- ja viestintätekniikan perustiedot ja -taidot sekä mm. freelance työntekijän taidot (markkinointi, median hallitseminen)
Taidekasvatusfoorumi; tvt:n hyödyntäminen lasten ja nuorten parissa tehtävissä projekteissa/produktioissa, lähitapaamisten lisäksi verkkoyhteyksien käyttäminen
Selvittää mahdollisuuksia suorittaa tenttejä verkon kautta (henkilöllisyyden varmentamismekanismin luominen)
Teatterialan käsitteistön verkkosanakirjan tuottaminen teorian ja käytännön tarpeita varten
Korkeakoulun yhteisen sähköisen ilmoitustaulun tuotantoprojekti
Selvittää teatteritieteen tutkimuksen verkko-opintokokonaisuuden luomismahdollisuuksia yhteistyöprojektina
Taidekorkeakoulujen yhteisten verkko-opetuskokonaisuuksien kartoittaminen
Selvittää koulun opinnäytteiden sekä esitystallenteiden luku- ja katselumahdollisuuksia verkon välityksellä (kirjastohanke)
Verkko-oppimateriaaliaineistojen tuotteistaminen (esim. englanninkieliset versiot)