Teatterikorkeakoulun kestävän kehityksen toimenpideohjelma 2006 - 2008

Teatterikorkeakoulun hallitus päätti kokouksessaan 1/05 (3.2.2005), että Teatterikorkeakoulun strategiaa täydennetään kolmella toimenpideohjelmalla, jotka laaditaan vuosille 2006 - 2008 ja jotka tarkistetaan strategian tarkistuksen yhteydessä vuonna 2008. Toimenpideohjelmat laaditaan kestävästä kehityksestä, henkilöstöstrategiasta ja informaatiopalveluista.

Kestävän kehityksen strategian ja henkilöstöstrategian osalta kyseessä on nykyisen materiaalin päivitys uuden strategian pohjalta. Muut Teatterikorkeakoulun aiemmat strategiat kumoutuvat uuden strategian myötä.

Teatterikorkeakoulun kestävän kehityksen strategia vuosille 2004 - 2008
(nykyinen materiaali)

Teatterikorkeakoulu

Teatterikorkeakoulu on taideyliopisto, tanssin ja teatterin ylin kouluttaja. Se on myös näiden alojen tutkimusyksikkö ja aikuiskouluttaja. Sillä on arvostettu asema esittävän taiteen kentässä, ja hyvät, jatkuvasti laajenevat kansainväliset yhteydet. Sen koulutustraditio painottuu vahvasti taiteen tekemiseen. Koulutus siirtää ja uusintaa traditiota sekä kokeilee uusia ideoita ja työtapoja, jotka siirtyvät opiskelijoiden myötä ammattikentälle.

Opetus ja aikuiskoulutus

Yhteiskunnallisesti teatterin ja tanssin asema tietoa antavana, asioita problematisoivana ja elämyksellisenä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden vaikuttajana on merkittävä.

Teatterikorkeakoulu kouluttaa teatteri- ja tanssialan taiteilijoita ja opettajia, joilla on vahva ammattitaito, persoonallinen taiteellinen ote ja sanoma, oma taidefilosofinen näkemys, kyky toimia tanssi- ja teatteritaiteen ammateissa itsenäisesti ja aloitteellisesti, käsitys tanssin ja teatterin kollegiaalisesta luonteesta sekä taidot ja halu taiteilijoiden ja eri ammattiryhmien yhteistyöhön, kyky kantaa vastuuta taidelaitosten ja -organisaatioiden johtotehtävistä sekä valmius harjoittaa jatko-opintoja ja tutkimusta taiteen parissa.

Taidealan ammatteja, työtapoja, teknologiaa ja estetiikkaa tutkiva ja kehittävä ote luo otollisen arvoperustan myös ekologiselle kestävyydelle, joka ilmenee parhaiten Teatterikorkeakoulun esitysten tuotantotavoissa sekä koko Teatterikorkeakoulun muun toiminnan kulutustavoissa.

Opetusteatteri

Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävä teatteri- ja tanssiesitys ja sen muunnelmat. Esitystoiminta ja sitä toteuttamaan rakennettu koneisto on harvinaisen mittava. Opetusteatteri tarjoaa Teatterikorkeakoulun laitosten esitystoiminnan tarvitsemat teatteritekniset palvelut. Opetusteatterin osastoja ovat näyttämö, valo, ääni, puvusto, tarpeisto ja toimisto. Opetusteatteri pyrkii toimimaan esimerkillisenä suomalaisena ammattiteatterina tarjoten oikeat ja turvalliset työtavat sekä toimintamenetelmät. Asenne kestävään kehitykseen on myönteinen ja ekologisuuteen ja taloudellisuuteen liittyviä asioita ajatellaan keskivertoa enemmän.

Näyttämön metalli- ja puupajat ovat varustettu kestävää kehitystä edesauttavilla laitteilla, kuten kärynpoistolla, purunpoistolla, maalaamon imurilla ja suojalaitteilla. Näyttämön mahdollisuudet kierrätykseen ovat pienten varastotilojen takia rajalliset, joten se tuottaa osastona paljon ongelmajätettä. Näyttämön jätehuolto on kuitenkin hyvin organisoitu. Myös EU-direktiivien mukainen eloperäisen jätteen lajittelu alkaa vuonna 2005.

Osastona valo käyttää Teatterikorkeakoulussa eniten sähköä. Kaikissa uusissa tiloissa toimii kuitenkin hukkalämmön keräys poistoilmasta ja valoheittimien polttimot kytketään pois päältä silloin, kun tilassa ei olla paikalla. Valo myös kierrättää kaikki värikalvot ja sekä osan rikkoutuneesta kalustosta varaosina. Osa vanhasta kalustosta lahjoitetaan poistoina vapaille ryhmille.

Teatteritekniikan jatkuvasti kehittyessä ääni tuottaa osastona aiempaa enemmän ongelmajätettä. Itse studiossa poltettavat cd:t sisältävät myrkyllisen värikerroksen. Osa cd-levyistä säilyy tekijöillä, mutta muuten materiaalia ei arkistoida, vaan esimerkiksi kaikki harjoitusvaiheen cd:t heitetään pois. Myös paljon paristoja kuluttavien langattomien mikrofonien kasvava käyttö lisää ongelmajätteen määrää.

Puvuston toiminnan peruslähtökohtana on kaksi kestävän kehityksen arvoa, kierrätys ja täydennys. Toisin kuin laitosteattereissa Teatterikorkeakoulun puvusto ei aina valmista uutta puvustusta joka tuotantoon. Suuri osa puvuston tekemistä puvustuksista perustuu isoon aktiivikäytössä olevaan varastoon, jota pidetään hyvässä kunnossa ja jonka ylläpitoon panostetaan. Pääosin varastoa myös täydennetään jo käytetyillä vaatteilla, joita saadaan joko lahjoituksin tai ostamalla ne UFF:sta ja kirpputoreilta.

Kaikissa puvuston pesukoneissa on myös käytössä energian käyttöä säästävä ekovaihtoehto. Kemiallisen pesukoneen sijaan puvusto käyttää ekologisempaa vaihtoehtoa, kemiallista vesipesukonetta (W-pesukone). Myös työturvallisuus on huomioitu hyvin, esimerkiksi kaikissa suutarinkoneissa ja -laitteissa on poistot.

Tarpeiston työtilat, koneistus ja ilmastointi mahdollistavat esineistön valmistamisen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kasvavassa määrin tarpeisto pyrkii tietoisesti välttämään myrkyllisten aineiden, kuten esimerkiksi hartsin, käyttöä. Silti tarpeisto tuottaa paljon vaikeasti hajoavaa ongelmajätettä, joka käsitellään asianmukaisesti. Nykyisin tarpeisto on luopunut ison materiaalivaraston ylläpidosta, sillä halvat suurhankinnat eivät useinkaan ole ekologisia. Tarpeistossa valmiin esineistön kierrätys on pienten varastotilojen takia rajallista.

Huoltopalvelut

Teatterikorkeakoulun huoltopalvelut vastaavat kiinteistön hallintaan, jätehuoltoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, toimistotarvikkeiden hankintaan, kopiointiin, avainasioihin ja puhelinpalveluihin liittyvistä asioista. Kestävän kehityksen periaate on huoltopalvelujen keskeisiä arvoja. Huoltopalvelujen taloudellinen merkitys on huomattava ja ekologiset ratkaisut edesauttavat turhan kulutuksen välttämistä.

Vuonna 2002 Teatterikorkeakoulussa otettiin käyttöön uusi jätehuoltosuunnitelma, jonka peruslähtökohtana on kestävä kehitys. Suunnitelman pääperiaate rakentuu sille, että kaikki jäte lajitellaan erikseen: biojäte, toimistopaperi, keräyspaperi, keräyspahvi, tietosuojapaperi, metalli, sähkö- ja elektroniikka-jäte, keräyslasi, ongelmajäte, värikasetit ja erityisjätteet. Sekajätteeseen lajitellaan mahdollisimman vähän jätettä. Asiantunteva jätehuoltosuunnitelma valmisteltiin yhteistyössä Hyvinkää-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen ympäristönhuollon ammattitutkinnon opiskelijoiden kanssa.

Jätehuoltosuunnitelmassa määriteltyjen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimitaan myös hankinnoissa (esim. pitkäikäiset tuotteet, ei halpatuotanto), taukotilojen käytössä (esim. kestävät pyyhkeet, ei kertakäyttöiset) ja sisäisessä tiedotuksessa (esim. muistio kiertolistalla, ei useita kopioituja kappaleita).

Tulevaisuudessa päähuomio on uuden jätehuoltosuunnitelman seurannassa. Seurantaa varten perustetaan oma työryhmä, joka seuraa jätehuollon toimivuutta ja kustannuksia. Sekajätteen lajittelua tehostetaan niin, että sekajäte tulee kelpaamaan poltettavaksi. Teatterikorkeakoulun uutta henkilöstöä perehdytetään myös jätehuoltosuunnitelman mukaiseen lajitteluun, lajitteluohjeisiin ja kulutustapoihin.

Työsuojelu

Vuonna 2001 Teatterikorkeakoulussa uudistettiin työsuojelun toimintaohjelma, jossa käsitellään työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden poistamista ja vähentämistä. Työsuojelukysymykset huomioidaan soveltuvin osin myös opiskelijoiden opetuksessa.

Työsuojelussa on kestävän kehityksen osalta tarve yhteistyössä tilojen rakennuttajan kanssa tarve parantaa tilojen ilmastointia, erityisesti puvuston osalta. Nykyisin osaa pesulan ja vaatehuollon koneista ja laitteista ei puutteellisen ilmastoinnin takia voi käyttää lainkaan tai vain minimaalisesti. Laitteet vaativat liittomahdollisuuden hormiin, jotta kostea ja kuuma ilma saadaan johdettua ulos niin, että tilalle saadaan korvausilmaa.

Lisäksi työsuojelussa pidetään kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ajan tasalla, päivitetään suunnittelukauden aikana eri toimipisteiden riskien kartoitus ja valitaan uusi työsuojeluorganisaatio vuosille 2005-2008.

Tiedottaminen ja motivoiminen

Säännöllinen tiedottaminen sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan motivoiminen ympäristöä säästäviin valintoihin on tärkeää.

Opiskelijoille tarjotaan vuosittain vapaaehtoinen mahdollisuus osallistua ympäristöasiantuntijan johdolla yhden Teatterikorkeakoulussa tuotetun esityksen purkuun. Purkutilaisuudessa käsitellään muun muassa paljonko yksi teatterituotanto tuottaa jätettä ja käyttää energiaa, mistä jätteet koostuvat, mikä kelpaa edelleen hyötykäyttöön ja miten jätettä voi vähentää.

Kaikilla opetusteatterin osastoilla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kemikaaleista ja maaleista on käytössä ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet, kuten tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle ja tiedot terveysvaikutuksista.

Opetusteatteri osallistuu taidealansa uuteen vuosittaiseen koulutustapahtumaan nimeltä Teatteritekniikan kevätpäivät. Tapahtumaan toivotaan kestävän kehityksen näkökulmaa muun muassa seuraavien aiheiden osalta: lavastuksen purkaminen, materiaalituntemus (esim. luonnonkuitu-teollisesti tuotettu), uusin tieto käyttöturvallisuustiedotteista (esim. mikä turvallista ja myrkytöntä) ja vanhan esineistön arvostus (esim. hajottaminen-jäljiteltävyys).

Suunnittelukauden aikana selvitetään myös mahdollisuus lisätä teattereiden välistä teatteriteknistä yhteistyötä sähköisen kierrätystorin avulla. Kierrätystoria varten tulee kuitenkin selvittää kierrätykseen liittyvät tekijänoikeudet periaatteet, esimerkiksi lavastuksen osalta.