Teatterikorkeakoulun työsuojelun toimintaohjelma 2001 - 2005

TURHAT RISKIT POIS

TeaK on yhteinen työpaikkamme, ja olemme vastuussa toisistamme. 

Turvallinen työpaikka on saavutettu etu – siitä ei kannata tinkiä. Vaarat ovat vältettävissä – ja vältettävien varojen uhmaaminen on tyhmää ja vastuutonta. 

Henkinen työsuojelu on noussut tasa-arvoiseksi fyysisen rinnalle. Niin pitääkin. Se on kypsän yhteiskunnan merkki – eikä tarkoita mitään sen vaikeampaa kuin välittämistä ja keskinäistä kunnioitusta, eli vanhaa kunnon kultaista sääntöä: ’Tee toisille mitä tahdot itsellesi tehtävän …’. 

Taiteilija tietää että hänen työnsä henkistä kuormitusta on mahdoton laskea, eikä ole tarpeenkaan. Se on subjektiivinen tunne, itse kukin on yksin tavoitteidensa kanssa. Päänsä sisällä käy jokainen joskus äärirajoillaan, ja ilman koko lailla hyvää stressinsietoa ei alalle kannata antautua. 

Siksi turhat riskit pois, että voi keskittyä tarpeellisiin.

Rehtori Lauri Sipari

Teatterikorkeakoulun työsuojelun toimintaohjelma 2001 - 2005
 

1 Yleistä

1.1 Työsuojelun toimintaohjelman tarkoitus

Työturvallisuuslain 9 §:
Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (738/02).

Työsuojelun toimintaohjelma on työpaikan työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden poistamista ja vähentämistä käsittelevä käytännöllinen ohjelma (Uudenmaan työsuojelupiiri).

Työturvallisuuslaki ei säätele työsuojelun toimintaohjelman yksityiskohtia eikä laajuutta, vaan ne vaihtelevat yksikön toimialan, koon ja työsuojelutarpeiden mukaan.

1.2 Taustaa työsuojelun toimintaohjelman laatimiselle

Teatterikorkeakoulu on Tampereella sijaitsevaa valo- ja äänisuunnittelun laitosta lukuun ottamatta muuttanut nykyisiin toimitiloihinsa Haapaniemenkadulle 1.6.2000. Korkeakoulun vuonna 1997 laadittu työsuojelun toimintaohjelma uusittiin sen vuoksi perusteellisesti syksyllä 2001. Uuden toimintaohjelman laadinnassa pyrittiin tuolloin huomioimaan Uudenmaan työsuojelupiirin 3.10.2000 tekemässä työsuojelutarkastuksessa esille nousseet asiat. Riskien arviointeja eri toimipisteissä suoritettiin lisäksi korkeakoulun eri toimipisteissä touko-elokuussa 2001.

Toimintaohjelma tehtiin käytännönläheiseksi ja yksityiskohtaiseksi, jotta sitä voidaan käyttää mahdollisimman paljon hyödyksi työsuojeluasioiden edelleen kehittämisessä, koulutuksessa ja muistilistana.

Tähän versioon on tehty nimiä ja lauseiden aikamuotoja koskeva päivitys työsuojelutoimikuntana toimivan YT-neuvoston toimikauden vaihtuessa keväällä 2005.

1.3 Työsuojelu Teatterikorkeakoulussa

Työsuojelu on kaikkien teatterikorkeakoululaisten yhteinen asia ja jokaisen tulee osaltaan pyrkiä vaikuttamaan työolojen kehittämiseen ja vaarojen poistamiseen. Koska Teatterikorkeakoulu on yliopisto, tulee työsuojelukysymykset ottaa huomioon soveltuvin osin myös opetuksessa. Tämä pyritään turvaamaan mm. opiskelijoita opetusteatteriin perehdytettäessä. Lisäksi kunkin opettajan tulee ottaa työsuojelukysymykset esille omassa opetuksessaan kunkin oppiaineen tarpeiden mukaan. Työsuojelu pyritään saamaan osaksi jokaisen arkipäivää ja erityisesti painopiste on vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä.

Viime kädessä vastuu työsuojelusta on työnantajalla (rehtori ja hallintojohtaja), jota edustaa toimintayksikkötasolla laitosjohtajat ja muiden yksikköjen johtajat. Lisäksi työsuojeluvastuuta on työsuojelupäälliköllä, varatyösuojelupäälliköllä ja työsuojeluvaltuutetuilla sekä työsuojelutoimikuntana toimivalla YT-neuvostolla.

1.4 Työsuojeluorganisaatio

Teatterikorkeakoulun työsuojelupäällikkönä toimii opetusteatterin johtaja Jyri Pulkkinen ja varatyösuojelupäällikkönä henkilöstöpäällikkö Rita Heinrichs. Teatterikorkeakoulun työsuojeluvaltuutetut valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Nykyinen toimikausi päättyy 31.12.2008. Työsuojeluvaltuutettuja ovat:

 
2. Riskien kartoitus 

Osana Teatterikorkeakoulun työsuojelun toimintaohjelmaa toteutettiin vuonna 2001 riskien kartoitusprojekti työssä esiintyvien vaarojen tunnistamiseksi sekä vaarojen suuruuden määrittämiseksi. Apuna työssä käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa Riskien arviointi työpaikalla -työkirjaa sekä tietokoneohjelmaa. Riskien suuruuden arvioinnissa käytettiin standardin BS 8800:fi taulukkoja.

2.1.1 Riskiarviointien kohteet

Arvioinnin suunnitteluvaiheessa arviointikohteita valittiin kaikkiaan 15. Arviointikriteereiksi muodostuivat kohteiden toiminnallisuus tai sijoittuminen Teatterikorkeakoulun kiinteistöön.

2.1.2 Arviointiryhmä

Arviointiryhmää muodostettaessa pyrittiin korostamaan arvioinnin ryhmätyöluonnetta sekä eri henkilöstöryhmien osallistumista. Arviointikohteiden työntekijöiden osallistuminen koettiin tärkeäksi ja työntekijöiden osaamista sekä kokemusta päätettiin käyttää hyväksi vaarojen tunnistusvaiheessa.

Arviointiryhmään osallistuivat:

Asiantuntijoita sovittiin käytettävän tarvittaessa arviointiryhmän tukena. Työntekijöitä arviointikohteissa vaarojen tunnistamiseen osallistui 71.

2.1.3 Tiedottaminen ja aikataulu

Työsuojelun toimintaohjelman laadinnasta, riskien arvioinnista sekä arviointiryhmän perustamisesta tiedotettiin aktiivisesti Teatterikorkeakoulun intranetissä sekä 30.3. järjestetyssä työsuojelun koulutuspäivässä. Riskien arviointia valmisteltiin 9. ja 18.5. pidetyissä, henkilökunnalle avoimissa tapaamisissa ja itse riskien arviointi käynnistettiin 21.5.2001. Riskien arviointi suoritettiin 21.5.-9.8.2001 ja kartoituksen etenemistä seurattiin 20.6. pidetyssä seurantakokouksessa. Riskien suuruuden määrittely ja toimenpiteistä päättäminen sovittiin suoritettavaksi syyskuun loppuun 2001 mennessä.

2.2 Yhteenveto riskien arvioinneista

Tunnistettuja vaaratekijöitä riskien arvioinnin pohjalta löytyi 516. Vaaratekijät painottuvat selkeästi Teatterikorkeakoulun riskiprofiilissa tapaturmatekijöihin sekä työn henkiseen kuormittavuuteen. Myös riskianalyysin kanssa rinnan (keväällä 2001) suoritettu työtyytyväisyyskysely tukee riskiprofiilin tulosta. Työtyytyväisyyskysely on uusittu keväällä 2004.

2.2.1 Vaaratekijät riskilajeittain

liite 1 Saatavilla myös Teatterikorkeakoulun henkilöstösihteeriltä.

2.2.2 Vaaratekijät ja Teatterikorkeakoulun yhteisriskit

liite 2 Saatavilla myös Teatterikorkeakoulun henkilöstösihteeriltä.

2.2.3 Teatterikorkeakoulun riskiprofiili

liite 3 Saatavilla myös Teatterikorkeakoulun henkilöstösihteeriltä.

2.3 Riskien merkittävyydestä päättäminen ja toimenpiteiden valinta

Tunnistetut vaaratekijät osoittautuivat pääasiallisesti hyvin käytännönläheisiksi, konkreettisiksi puutteiksi, joihin toimenpide-ehdotuksin puututaan. Riskitaulukon, (BS8800), tunnistetuista vaaratekijöistä 3 muodosti poikkeavissa olosuhteissa sietämättömän riskin mahdollisuuden. Nämä vaaratekijät poistettiin välittömästi. Muille riskeille kirjatuille toimenpiteille aikatauluksi päätettiin riskin suuruudesta riippuen syyskuu 2001 - elokuu 2002. Sovittujen toimenpiteiden toteutusta oli tarkoitus seurata noin puolen vuoden välein. Arvioinnin yhteydessä määriteltiin jokaiselle toimenpiteelle aikataulu sekä toimenpiteestä vastaava henkilö.

Kokonaisuutena tehtyjen selvitysten seurantatietojen perusteella tapaturmien ennaltaehkäiseminen ja henkisen kuormittumisen vähentäminen olivat Teatterikorkeakoulun työsuojelutyön tärkeimmät kehittämistehtävät.

Henkiseen työsuojeluun ja henkilöstön hyvinvointiin liittyviä konkreettisia kysymyksiä ja niiden aiheuttamia toimenpiteitä käsitellään jäljempänä luvuissa 3 ja 4.
 

3. Työterveyshuolto ja terveydelliset kysymykset

Teatterikorkeakoulun työterveyshuollosta vastaa S-työterveyspalvelut (Satamaradankatu 1, Helsinki). Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Teatterikorkeakoulun työterveyslääkäriksi on nimetty Juha Teirilä ja työterveyshoitajaksi Pirkko Mäkipää.

Työterveyspalvelujen tarjoaminen on kilpailutettu uusiin tiloihin siirtymisen myötä vuoden 2000 lopussa. Ennen kilpailutusta S-työterveyshuollon palveluista kerättiin palautetta henkilökunnalle suunnatulla kyselyllä ja palaute oli lähes yksinomaan positiivinen.

3.1 Sairaanhoito

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöille työterveyshuollon palvelut. Sairaanhoito järjestetään kaikille työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa. Työntekijälle maksuton sairaanhoito on yleislääkäritasoista avosairaanhoitoa. Työterveyslääkäri voi tarvittaessa lähettää potilaan konsultaatioon erikoislääkärille.

Sairaanhoitoon kuuluu lisäksi mm. lääkärintodistuksen tai -lausunnon laatiminen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden osoittamiseksi, sairausvakuutuslain nojalla kokonaan korvattavien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeellisuuden osoittamiseksi sekä työkyvyttömyyseläkkeen, määräaikaisen kuntoutustuen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen hakemiseksi.

3.2 Työhöntulotarkastukset

Uusille työntekijöille tehdään terveystarkastus työterveyshoitajan luona ja tarvittaessa myös työterveyslääkärin vastaanotolla. Työhöntulotarkastus on tarkoitettu kaikille päätoimisille, vakituiseen ja yli vuoden määräaikaiseen virka- ja työsuhteeseen tuleville.

3.3 Terveystapaamiset (ent. ikäryhmätarkastukset)

Ikäryhmittäin suunnattuja terveystapaamisia tehdään 5 vuoden välein 30-vuotiaiden ikäryhmästä alkaen. Tapaamisten yhteydessä annetaan tietoa terveellisistä ja turvallisista työtavoista, työhön ja työolosuhteisiin liittyvistä tapaturmariskeistä ja terveyshaitoista ja elintapoihin liittyvää terveysneuvontaa.

3.4 Kuntoutus 

Sopivia kuntoutusmahdollisuuksia (yksilö- ja ryhmäkuntoutusta) kartoitetaan ja suunnitellaan yhteistyössä ao. henkilön, yksikön, työterveyspalveluiden ja valtiokonttorin kanssa.

Ryhmäkuntoutusten järjestämistä vaikeuttaa Teatterikorkeakoulun pieni koko ja siitä johtuva homogeenisten kuntoutus-ryhmien (~ yhteiset perustavoitteet ja peruskunto) kokoaminen.

Kuntoutusyhdyshenkilönä Teatterikorkeakoulussa toimii henkilöstösihteeri Arja Takkinen.

Ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty strategiatyön yhteydessä ja kirjattu osastrategiaan Organisaatio ja sen palvelut.

3.5 Työpaikka- ja ergonomiset selvitykset ym.

Haapaniemenkadulle muuton jälkeen on Teatterikorkeakoulun eri tiloissa tehty työpaikkakäyntejä (työterveyshuolto), ergonomisia selvityksiä sekä lämpö- ja kosteusmittauksia. Tilojen ja työnpisteiden ergonomiaa seurataan säännöllisin väliajoin ja huomattuihin epäkohtiin pyritään vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti. Akustikko on tutkinut työpisteiden akustista ympäristöä tiloissa, joissa on joko ollut koneita tai avotilassa, missä keskittyminen on koettu vaikeaksi. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet on tarkistettu ajan tasalle ja tiedotteet keskitetty käyttöturva-arkistoon. Pyrotekniset aineet on varastoitu asianmukaiselle tasolle luokiteltuun kaappiin. Ilmastoinnin toimivuutta on pyritty parantamaan Haapaniemenkadun kiinteistön ensimmäisten käyttövuosien aikana.

Uusia Haapaniemenkadun tiloja suunniteltaessa ja kalustettaessa oli arkkitehdin lisäksi mukana myös sisustusarkkitehti Marketta Järvi ja tällöin pyrittiin ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös työsuojelulliset ja viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät.

Viimeksi keväällä 2004 tehdystä työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin henkilöstön mielipidettä Teatterikorkeakoulussa työpaikkana. Kysymykset liittyivät työn sisältöön, kehityskeskusteluihin, työyhteisön toimivuuteen, johtamiseen, esimiehenä toimimiseen, työpaikkakiusaamiseen, yhteisöllisyyteen, työympäristöön ja tiedottamiseen sekä työpaikan vaihtamiseen. Työhyvinvointikyselyssä hyödynnettiin Valtionvarainministeriön työolobarometriä, joka räätälöitiin omiin tarpeisiin.

Kyselyn perusteella esiin nousi selkeitä parantamisalueita, jotka liittyvät muun muassa henkilöstön riittävyyteen jollain osastoilla, palkkauksen kannustavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä palautteen saantiin työntuloksista ja ammatinhallinnasta. Myös yhdessä tehtyjen päätösten toimeenpano, noudattaminen ja toteuttaminen, perehdytys sekä töiden yleinen organisointi ja johtaminen edellyttävät huomiota.

Kyselyn perusteella nousi myös esiin selkeitä vahvuuksia. Työ Teatterikorkeakoulussa koetaan haastavaksi, itsenäiseksi ja mielenkiintoiseksi. Teatterikorkeakoulussa tehtävä työ koetaan arvokkaaksi ja yhteiskunnallisesti merkittäväksi. Teatterikorkeakoululla on selkeä tehtävä, joka perustuu tunnistettuun tarpeeseen. Teatterikorkeakoulun toimintaa arvioidaan riittävästi ja toiminnan tavoitteet pystytään saavuttamaan. Teatterikorkeakoulun tunnettuus ja arvostus ovat hyviä.

Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli 74 %. Kyselyjen tuloksia käsiteltiin keväällä sekä yhteistoimintaneuvostossa että usean eri yksikön tilaisuudessa. Esiin nousi monia konkreettisia kehittämisideoita, joista osaa on lähdetty toteuttamaan.

3.6 Henkinen työsuojelu

Tärkeänä alueena työterveyshuollon ja työsuojelun kentässä on henkinen työsuojelu. Henkinen hyvinvointi, henkilöstön jaksaminen ja hyvä työilmapiiri ovat tärkeitä sekä yksilön että työnantajan kannalta. Hyvästä työilmapiiristä ovat vastuussa 1) jokainen omalta osaltaan ja erityisesti 2) esimiehet omassa yksikössään. Esiintyviin epäkohtiin pitää puuttua välittömästi, kun niitä esiintyy. Mikäli ei itse pysty havaitsemaansa epäkohtaan vaikuttamaan, tulee ottaa yhteyttä työsuojelupäällikköön tai -valtuutettuihin, talon tai oman yksikkönsä johtoon, henkilöstöpäällikköön, työterveyshuoltoon tai ao. luottamusmieheen.

Teatterikorkeakoulussa pyritään toteuttamaan 3 vuoden välein työilmapiiriä mittaavia kyselyitä, joista saadaan materiaalia työyhteisön kehittämiseen.

3.6.1 Laura Stenroosin vastaanotot

Psykologi Laura Stenroos pitää Teatterikorkeakoulun koko henkilökunnalle ja opiskelijoille avointa vastaanottoa kaksi tuntia kerran viikossa. Vastaanotolle voi mennä ilman ajanvarausta ja purkaa luottamuksellisesti mieltään ahdistavia tai askarruttavia asioita. Vastaanotto on avoin kaikille: opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle.

3.6.2 Torikahvit

Vararehtori vetää noin kuukauden välein Teatterikorkeakoulun torilla kaikille avoimia torikahveja, joiden tarkoituksena on luoda yhteisöllisyyttä, tarjota mahdollisuus keskusteluun ja avoimeen tiedon vaihtoon.

3.6.3 Työpaikkakiusaaminen

Lähtökohtana on, että Teatterikorkeakoulussa ei sallita minkäänlaista henkistä väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää, sitä ei pidä hyväksyä ja jokaisella on vastuu puuttua siihen.

Mikäli kokee tulleensa työpaikalla kiusatuksi tai joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi, voi ensin ilmoittaa kiusaajalle, ettei hyväksy tämän toimintaa, vaan kokee sen epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi. Jos huomautus ei tehoa, voi kiusaajan luo mennä yhdessä työtoverin kanssa tai ottaa yhteyttä lähimpään esimieheensä, ao. luottamusmieheen, työsuojeluhenkilöstöön, talon johtoon taikka työterveyshuoltoon. Selvittelyssä on tärkeää kuunnella eri tahoja. Esimiehen tehtävänä on kutsua asianosaiset keskustelemaan, mutta mikäli näin ei käy, voi koollekutsuja tulla esim. henkilöstöpalveluista. Keskustelussa tulee päättyä johonkin sopimukseen siitä, miten jatkossa edetään. Jokainen kiusaamistilanne on ainutkertainen ja siksi joka kerta on mietittävä, mikä juuri siinä tilanteessa on paras tapa edetä. Kiusaamistilanteissa kannattaa käyttää kiusatun tukena työterveyshuollon palveluita.

3.6.4 Tasa-arvo

Tasa-arvokysymykset eivät ole nousseet suuremmin esille tehdyissä työhyvinvointikyselyissä eivätkä riskikartoituksessa.

Keväällä 2005 on kokoontunut tasa-arvotyöryhmä, jonka tehtävänä on laatia Teatterikorkeakoululle oma tasa-arvosuunnitelma uudistetun tasa-arvolain mukaisesti. Työn on määrä valmistua marraskuuhun 2005 mennessä.

3.6.5 Työuupuminen ja kiire

Teatterikorkeakoulu on luonteeltaan yksikkö, jossa toimii paljon työhönsä erittäin sitoutuneita ihmisiä. Teatterityö on periodiluonteista ja ennen ensi-iltoja työpäivät tuppaavat venymään. Myös tukipalveluissa on välillä opiskelijavalintojen, uusien atk-järjestelmien käyttöönoton ym. aikana tarve tehdä normaalia pidempää päivää.

Lähellä tuotantoja oleville virkamiehille on räätälöity virkasopimuksin oma työaikalakeja noudattava työaikajärjestelmänsä yhdessä valtion ammattiliiton kanssa. Järjestelmä mahdollistaa isot liukumat ja joustot työpäivien pituuksissa ja saldokertymissä. Saldokertymiä seurataan aktiivisesti ja viime aikoina kertyneitä saldoja on kyetty pitämään melko hyvin ruuhkahuippujen jälkeen vapaana.

Kiire ja työuupuminen nousivat keväällä 2001 tehdyssä kyselyssä esiin. Teatterikorkeakoulussa jatketaan esitystoiminnan johtoryhmässä, opetuksen kehittämisryhmässä, laitosjohtajakokouksissa, laitoksilla, hallintoyksikössä ja johdon toimesta keskustelua eri tehtävien priorisoinnista, produktioiden määristä ja ajankohdista ja muista mahdollisuuksista vaikuttaa tehtävään työmäärään. Kasvavista vaatimuksista huolimatta jokaisen työntekijän ja hänen esimiehensä tulee pitää huolta siitä, että tehty työmäärä pysyy kohtuuden ja työsuojelunormien puitteissa. Myös opetushenkilökunnan työsuunnitelmiin tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota.

Jos huomaat työtoverillasi burn outin oireita, niin ota reilusti asia esiin hänen itsensä, työyksikön esimiehen, henkilöstöpäällikön, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutettujen kanssa.

Työajankäyttöä seurataan flexwin-työajanseurantajärjestelmällä, työaikaraportteja toimitetaan säännöllisesti esimiehille ja niitä saa lisäksi pyydettäessä virastomestari Seppo Muonalta.

3.7 Päihdehuolto (alkoholi, huumeet, lääkkeet ym.)

Päihdeongelmaan puuttuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on sekä työntekijän että työyhteisön etu. Päihdeongelman aiheuttamat sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset haitat ovat mahdollisimman vähäiset, kun ongelma havaitaan ja hoidetaan ajoissa. Päihderiippuvuus on yksilön sairaus, jonka vaikutukset näkyvät työyhteisössä. Päihdeongelmainen itse ja usein myös ympäröivä työyhteisö pyrkii kieltämään ja salaamaan ongelman.

Päihteiden liikakäytön merkkejä voivat olla esim.

• myöhästelyt ja niihin liittyvät selittelyt
• lomapäivät, joita ei ole ennakkoon sovittu
• luennon tai muun opetustilanteen äkillinen peruuntuminen
• päihtyneenä tai krapulaisena työpaikalla esiintyminen
• tapaturma-alttius, useat lyhyet sairaslomat (etenkin perjantaisin tai maanantaisin)
• työsuorituksen epätasaisuus.

Päävastuu asian esille nostamisesta on yksikön esimiehellä, jolla on oikeus ja velvollisuus ottaa puheeksi havaittu päihteiden liikakäyttö. Myös työtoverit voivat olla asiassa aktiivisia. Jos ongelmainen on itse esimiesasemassa, voi kuka tahansa työyhteisön jäsen ottaa yhteyttä talon johtoon tai henkilöstöpäällikköön. Varsinainen puheeksiottokeskustelu voidaan käydä joko vain esimiehen kanssa tai myös ryhmässä siten, että siihen osallistuu esim. luottamusmies tai joku muu asianomaisen itsensä valitsema tukihenkilö ja työterveyshuollon tai henkilöstöhallinnon edustaja. Tärkeintä on saada päihdeongelmainen itse havahtumaan tilanteestaan ja tarjota hänelle tietoa saatavilla olevasta tuesta. Puheeksiottokeskustelussa voidaan päättää, että sairauspoissaolot hyväksytään jatkossa vain työterveysaseman myöntäminä. Häntä muistutetaan myös siitä, että ongelman jatkuminen siten, että siitä on haittaa työnteolle, voi johtaa palvelussuhteen päättämiseen.

Päihtyneenä työpaikalla oleva henkilö poistetaan työpaikalta välittömästi. Tilanteesta tulee ilmoittaa henkilöstöasioihin. Väärinkäytön jatkuminen tai hoitosopimuksen rikkominen voi johtaa kirjallisen varoituksen antamiseen ja lopulta palvelussuhteen päättämiseen. Kurinpitoon ja irtisanomiseen liittyvät kysymykset hoidetaan yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa.

Päihdehuollon yhteyshenkilöinä Teatterikorkeakoulussa toimivat henkilöstöpäällikkö sekä työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Asiassa voi kääntyä myös ao. luottamusmiehen puoleen. Hoitoonohjaus suunnitellaan yhteistyössä ao. henkilön, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.

Teatterikorkeakoulussa muistutetaan säännöllisesti päihteiden käyttöön liittyvistä vaaroista ja kohtuukäytöstä tilaisuuksin, tiedottein ja terveystarkastusten yhteydessä.

Päihdehuoltoa koskevaa ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa 1.10.2001 voimaantulevan lain yksityisyyden suojasta työelämässä myötä.

3.8 Ensiapu

Ensiapuvalmius Teatterikorkeakoulun eri toimipisteissä ja kiinteistön eri kerroksissa pyritään turvaamaan S-työterveyspalveluiden järjestämällä ensiapukoulutuksella. Uuteen kiinteistöön on hankittu ajan tasalla olevat ensiapuvälineet.

Ensiapuvälineitä (kaappeja ja salkkuja) on sijoitettu kiinteistön eri kerroksiin. Korkeakoulussa on yhdet paarit, jotka löytyvät torin naulakosta. 7. kerroksen pakastimessa on kylmäpusseja. Niitä on myös kaikissa ensiapukaapeissa ja -laukuissa.

Ensiapuvalmiuden yhteyshenkilönä toimii henkilöstösihteeri Arja Takkinen. Ensiapukaapeista ja varusteista huolehtii vahtimestari Joona Meriläinen ja varusteet tarkistetaan kerran kuukaudessa.

3.9 Kriisitilanteet

Tyypillisiä kriisitilanteita, joita ihmiset kohtaavat elämänsä aikana ovat:

• aviopuolison, ystävän, seurustelu- tai asuinkumppanin, opiskelutoverin tai oman perheenjäsenen itsemurha
• oma, ystävän, opiskelutoverin tai perheenjäsenen vakava onnettomuus
• aviopuolison, seurustelukumppanin, ystävän, opiskelutoverin tai opettajan äkillinen kuolema
• itseen, ystävään tai opiskelutoveriin kohdistunut väkivalta tai sen uhka
• oma syyllistyminen kuoleman tuottamukseen tai vakavaan onnettomuuteen, esim. liikenneonnettomuus
• oma tai läheisen ihmisen äkillinen vakava sairastuminen
• tulipalot (esim. koti tai asunto)

Teatterikorkeakouluun on perustettu kriisiryhmä, joka on työstänyt vastaavien kriisitilanteiden varalta toimintaohjeiston. Toimintaohjeisto koskee opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Kriisiryhmä vastaa tukitoimien organisoinnista ja tapahtumien dokumentoinnista kriisitilanteessa, tilanteen jälkeisestä arvioinnista ja toimintaohjeiden päivityksestä, henkilöstön perehdyttämisestä kriisitoimintaan sekä yhteistyötahojen kartoituksesta. Henkilöstön perehdytykseen sisältyy opettajille koulutusta vaikeiden tilanteiden tunnistamiseen (esimerkiksi kun opiskelijalla on itsetuhoisia ajatuksia).

3.10 Hieronta

Teatterikorkeakoulun tiloissa toimii 1-2 kertaa viikossa yksityisellä toiminimellä hieroja, jolle korkeakoulu tarjoaa tilat ja asiakkaat maksavat itse käynnin kustannukset. Hierojalla voi käydä työajalla. Hieronnan lisäksi toiminimi tarjoaa samalla muita vaihtoehtoisia hoitoja.
 

4. Työkykyä ylläpitävä, virkistys- ym. toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta koostuu kaikesta siitä toiminnasta, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan työelämässä olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa eri vaiheissa.

Teatterikorkeakoulussa ei ole tätä työsuojelun toimintaohjelmaa laadittaessa varsinaista TYKY-suunnitelmaa. Sen piiriin kuuluvia asioita on kirjattu henkilöstöstrategiaa konkretisoivien toimenpiteiden muistioon, joka on laadittu vuonna 2004.
Teatterikorkeakoulun henkilöstön keski-ikä vuonna 2004 oli 44,7 vuotta eli hieman valtion yleistä keski-ikää (42,7 vuonna 2003) korkeampi.

Teatterikorkeakoulun henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää Teatterikorkeakoulun kuntosalia. Lisäksi on järjestetty aina välillä tunti viikossa henkilöstöliikuntaa kuten tai chi, jumppa tms.

Kerran pari vuodessa järjestetään henkilökunnan virkistyspäivä.
 

5. Työtapaturmat

Suurin osa Teatterikorkeakoulussa tapahtuneista ”työtapaturmista” on sattunut opiskelijoille, erityisesti tanssitaiteen laitoksen opiskelijoille. Tapaturmia on sattunut esim. hyppyjen alastulotilanteissa tai kun jotakin liikettä on toistettu pitkään. Päivät ovat usein pitkiä ja harjoituksissa ollaan väsyneinä, jolloin tarkkaavaisuus heikkenee. Esitysten hoitaminen on kunnia-asia ja niistä ollaan pois vain ääritilanteissa. Tapaturmissa on harvoin kyse työsuojelun laiminlyömisestä tai tilan hoitamattomuudesta. Joskus voi olla kyse liian vähäisestä lämmittelystä ennen liikuntasuoritusta. Useimmat tapaturmat sattuvat harjoitteluvaiheessa, harvemmin esitystilanteessa. Edellä mainittu korostaa opetushenkilökunnan vastuuta ja ohjausta. Henkilökunnalle sattuneita työtapaturmia on ollut viime vuosina vain muutamia ja monet niistäkin ovat sattuneet työmatkoilla (liukastumisia ym.). Tapaturmariskejä on kuitenkin paljon kuten riskien arvioinneista käy ilmi.

Turvallisuuden varmistamisen tulee keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan ja myös ”vähälti piti” -tilanteet rekisteröidään, käydään lävitse ja puututaan niiden syntymiseen vaikuttaviin tekijöihin.

Tapaturman sattuessa ota yhteyttä kerroksen ensiapuhenkilöön, Teatterikorkeakoulun torilla olevaan infopisteeseen (sisäpuhelimella puh. 36224) tai henkilöstösihteeriin (puh. 36221), jotka järjestävät paikalle apua. Vakavissa tilanteissa kutsu paikalle ambulanssi tai pyydä infopistettä tekemään niin.

Työtapaturmien minimoimiseksi on Teatterikorkeakouluun hankittu turvakenkiä ja -käsineitä henkilökunnan käyttöön, samoin hengitys- ja kuulosuojaimia.

Mikäli valtion palveluksessa oleva henkilö vahingoittuu tapaturmaisesti työssään, työmatkoillaan tai sairastuu ammattitautiin, on hän oikeutettu saamaan valtion varoista tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta valtiokonttorin kautta.

Teatterikorkeakoulun tapaturma-asiamiehenä toimii osastosihteeri Päivi Kosonen talouspalveluissa.
 

6. Tupakointi

Tupakointi on sallittua sille erikseen osoitetussa 1. kerroksen tupakkatilassa.
 

7. Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu

Palo- ja pelastustoimesta vastaa erillinen organisaatio, joka käy ilmi kiinteistön (Haapaniemenkatu 6) pelastussuunnitelmasta, joka päivitetään vuoden 2005 aikana.

Lisäksi Teatterikorkeakoulu on parhaillaan valmistelemassa erillistä poikkeusolojen suojelusuunnitelmaa.

Yllä olevien suunnitelmien ja vastuiden selvittyä uudessa kiinteistössä järjestetään henkilökunnalle ja opiskelijoille palo- ja pelastusharjoituksia.

Lisätietoja antavat tarvittaessa työsuojelupäällikkö Jyri Pulkkinen ja huoltopäällikkö Marja Lahtinen.
 

8. Lopuksi

Teatterikorkeakoulussa seurataan aktiivisesti tässä työsuojelun toimintaohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutuksia. Olosuhteiden muuttuessa tehdään tarvittaessa uusia riskikartoituksia ja etsitään muutoinkin turvallisia, vaihtoehtoisia toimintatapoja.